Yhdestä solusta lähtöisin olevalla taudilla on useita synty- ja etenemismekanismeja.

Eturauhassyöpä tiedetään kliiniseltä käyttäytymiseltään heterogeeniseksi ja vaikeasti ennustettavaksi. Molekyylibiologian tutkimus on paljastanut yhdestä solusta lähtöisin olevalla taudilla olevan useita synty- ja etenemismekanismeja. Tavoitteena on saada niistä pohjaa yksilöllisten hoitojen kehittämiseksi. Hoitojen kohdentaminen entistä tarkemmin vähentäisi myös tämän miesten yleisimmän syövän ylihoitoa.

– Hoitojen kohteeksi pitäisi tunnistaa kunkin potilaan kaikissa syöpäsoluissa esiintyvät genomin virheet eli runkomutaatiot, sanoo professori Tapio Visakorpi Tampereen yliopistosta.

– Taudin edetessä syntyy useita syöpäsolujen alapopulaatioita, jotka ovat genomiltaan erilaisia. Tällainen polyklonaalinen metastasointi pitää syövän heterogeenisenä.

Visakorven mukaan tarkentuneet tutkimusmenetelmät ovat myös muuttaneet kuvaa mutaatiospektristä. Nykyään 10 %:ssä kasvaimista ilmenevä mutaatio katsotaan yleiseksi. Tämä tarkoittaa myös sitä, että hoitovaihtoehtoja tarvittaisiin paljon enemmän.

Hoito voi kääntyä potilasta vastaan

Levinneen eturauhassyövän nykyinen androgeenivaikutuksen estoon perustuva hormonaalinen hoito tehoaa aikansa, kunnes syöpä uusiutuu kastraatioresistenttinä.

– Yksi mekanismi, jolla eturauhassyöpä pystyy aktivoimaan androgeenisignalointireitin uudelleen, on androgeenireseptorigeenin monistuma. Jo 1990-luvulla tekemässämme tutkimuksessa se löytyi kolmasosasta uusiutuneista syövistä, kertoo Tapio Visakorpi.

Havainnot ovat johtaneet uusien antiandrogeenisten lääkkeiden kehittämiseen (entsalutamidi, abirateroni).

Uusissa tutkimuksissa on maksametastaasista löytynyt androgeenireseptorigeenin mutaatio, jonka seurauksena glukokortikoidit aktivoivat androgeenisignalointireitin.

– Eturauhassyövän loppuvaiheen hoidossa usein käytettävä glukokortikoidilääkitys voi siis kääntyä potilasta vastaan.

Huomio androgeenireseptorigeeniin

Androgeenireseptorigeenin mutaatiot ovat osoittautuneet yleisemmiksi kuin ajateltiin. Lisäksi tunnetaan harvinainen androgeenireseptorista riippumaton eturauhassyöpä, jonka syntyyn johtavan geenifuusiomekanismin Visakorven ryhmä on löytänyt. Fuusioitunutta transkriptiotekijä HES6-geeniä ilmentäviin syöpäsoluihin eivät antiandrogeeniset hoidot vaikuta.

– Vaikka tämä syöpätyyppi on kaiken kaikkiaan harvinainen, se on metastasoituneissa syövissä merkittävä alaryhmä, jonka osuus on 7 %, kertoo Visakorpi.

Androgeenireseptorigeenistatus voi olla tulevaisuudessa merkittävä hoitojen kohdentamisperuste levinneessä eturauhassyövässä. Jotta hoitoja pystyttäisiin räätälöimään, potilaasta pitäisi tutkia useita näytteitä, eikä vain diagnosointihetkellä vaan myös taudin edetessä, aina kun hoitovaste murtuu.

Yksilöllistetty hoito on kuitenkin vielä kaukana.

– Diagnostiikan tarkentaminen on mahdollista, jos siihen panostetaan, mutta eri asia on, mistä saadaan yksilölliset lääkkeet, Visakorpi toteaa.

Kuva: Panthermedia