Paperittomia hoitavia klinikka avataan kevään aikana Turkuun. Oulussa toiminta on tällä hetkellä sähkö­postin varassa.

Paperittomia hoitavien klinikoiden toiminta laajentuu kevään aikana Turkuun. Mukana on noin 30 vapaaehtoista lääkäriä, hoitajaa ja muuta sosiaalialan ja ­terveydenhuollon ammattilaista ja opiskelijaa.

– Pidämme aluksi ovet auki parin tunnin ajan joka toinen viikko, kertoo ­sairaanhoitaja Anna Napola.

Turussa arvioidaan, että mahdollisten avuntarvitsijoiden määrä olisi noin 300. Heistä varsinaisia paperittomia on noin 100. Loput ovat esimerkiksi B-oleskelu­luvan saaneita ja muita, jotka eivät ole suomalaisen terveydenhuollon piirissä. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän Diakoniakeskus tukee toimintaa.

Viime kesänä Oulussa aloittaneen klinikan toiminta on tällä hetkellä sähkö­postin varassa, sillä potilaita ei ole ollut. Diakoniajohtaja Hannu Rahikainen ei osaa sanoa, mistä potilaiden puute johtuu. Hän kertoo, että Oulussa levitettiin kesällä paperittomien klinikan ­vastaisia julisteita.

– Ne ovat saattaneet pelottaa potentiaalisia potilaita. Voi myös olla, 
ettemme ole tavoittaneet avuntarvitsijoita, Rahikainen pohtii.

Hän pitää myös mahdollisena, ettei Oulun seudulla ole kovin paljon ­paperittomia ihmisiä.

– Sähköpostiosoite on ilmoitettu tahoille, joiden arvellaan voivan kohdata paperittomia. Sen kautta klinikkaan saa edelleen yhteyden.

Helsingissä suunnitteilla terveyskeskuskokeilu

Helsingissä toiminta on parin vuoden aikana jo vakiintunut. Vastaanottoa ­pidetään parin tunnin ajan viikossa. Paikalla on yleensä kaksi lääkäriä.

– Potilaita on ollut noin 300 vuodessa. Meillä on kymmenkunta aktiivista lääkäriä, jotka pitävät vastaanottoa säännöllisesti. Työ helpottuisi, jos saisimme muutaman lääkärin lisää, jotka pystyisivät tekemään vuoron noin kerran kuukaudessa, sanoo Ville Holmberg, yksi klinikan ­lääkäreistä.

Potilaista yli puolet on Bulgarian ja Romanian romaneja. ­Potilaiden vaivat ovat melko pitkälle samanlaisia kuin suomalaisten terveyskeskuspotilaiden: hengitystieinfektioita, vatsa- ja selkävaivoja sekä ihottumia. Muutama tuberkuloositapaus on ohjattu sairaalaan. Moni tarvitsisi hammashoitoa, mutta sitä 
ei Global Clinicissa pystytä järjestämään.

– Kolmanneksella naispotilaista on raskauteen, sukupuoli­tauteihin tai ­gynekologisiin vaivoihin liittyvää asiaa. Raskauden­seuranta kuuluisi julkiselle puolelle, Holmberg muistuttaa.

Global Clinic sai syksyllä luvan kerätä rahaa potilaiden apteekki­kulujen ­maksamiseen. Paperittomat eivät saa lääkekuluistaan Kela-­korvauksia, joten lääkkeet tulevat tavallista kalliimmiksi.

Helsinki selvittää parhaillaan, voitaisiinko kaupungissa kokeilla paperittomien hoitoa terveyskeskuksessa. Global Clinicin väki ­kannattaa mallia, jossa hoito keskitettäisiin yhdelle terveysasemalle.

– Olisi tosi hienoa, että paperittomien hoito, johon Suomi on ihmisoikeus­sopimuksilla sitoutunut, siirtyisi julkisen terveyden­huollon kontolle. Me ­toimimme, kunnes olemme tarpeettomia, ­Holmberg sanoo.

Hertta Vierula
Kuva: Panthermedia