Yhdysvaltalaiset ja eurooppalaiset lääkärit ja tutkijat ovat erimielisiä glykohemoglobiini-testin käyttökelpoisuudesta.

Yhdysvaltain Diabetesliitto (ADA) on tuoreessa hoitosuosituksessaan suositellut glykohemoglobiini- eli HbA1c-testiä diabeteksen diagnosoimiseksi. Eurooppalaiset ja suomalaiset lääkärit eivät ole vielä vakuuttuneitatestin käyttökelpoisuudesta.

– Suomessa glykohemoglobiini eli HbA1c testiä eli käytännössä veren punaolujen "sokeroitumista" käytetään rutiinisti diabetesta sairastavien glukoositasapainon seurantaan. Mittaus tehdään laboratoriossa tai vieritestinä vastaanotolla potilaasta riipuen yleensä 2–4 kertaa vuodessa, kertoo Diabetesliiton asiantuntijalääkäri Pirjo Ilanne-Parikka.

American Diabetes Associationin tammikuun 2010 hoitosuosituksessa on otettu HBA1c-testaus ja siinä yli 6.5 % ylittävä taso yhtenä mahdollisuutena plasman glukoosimittausten rinnalla tai vaihtoehdoksi diabeteksen diagnoosikriteeriksi.

– WHOn nykyisessä suosituksessa vuodelta 2006 tämä ei ole mukana, sillä tuolloin myös HbA1c-mittausmenetelmät eivät olleet riittävän luotettavia. WHOn kansainvälinen asiantuntijaryhmä parhaillaan pohtii asiaa ja tulee ottamaan siihen kantaa, kertoo Ilanne-Parikka.

Ilanne-Parikan mukaan vasta tämän jälkeen asaista kannattaa keskustella Suomessa.

– HbA1c ei välttämättä tunnista 2 tunnin glukoosin nousua riittävästi eli osa henkilöistä, joilla se on diabeettinen tai heikentyneen sokerin siedon alueella jää diagnosimatta, hän huomauttaa.

ADAn suosituksissa on joitakin eroavaisuuksia Suomeen verrattuna, mutta ne eivät Pirjo Ilanne-Parikan mukaan välttämättä ole ristiriitaisuuksia, vaan joistakin asioista yksinkertaisesti ajatellaan siellä eri tavalla. Käsityksissä diabeteksen epidemiologiasta ja riskitekijäistä on eroavaisuuksia. Näitä ovat muun muassa ohjeet oireettoman tyypin 2 seulonnasta, kohonneen paastoglukoosin tasosta sekä glukoositasapainon tavoitteista.

Ulla Järvi Kuva: Pixmac