Haaste koulun arjelle
Mitä koulu voi tehdä, kun oppilas ilmoittaa olevansa kasvissyöjä? Kotitalousopettaja Marjaana Manninen Mäntsälästä toteaa, että vaikka nuoren valinta herättää usein aiheellisiakin pelkoja puutostiloista ja liiasta laihduttamisesta tai epäilyn hetken huumasta ja hömpötyksestä, ei oppilaan kanssa kannata ryhtyä riitelemään. Sen sijaan asian voi ottaa haasteena koulun arjelle.
- Kasvisruokavalion peruste on usein eettinen, ja vakaumus vie voiton vaikka terveydestä, sanoo Marjaana Manninen.
Manninen pitää tärkeänä, että vanhempien tiedonsaanti ja suostumus nuoren valintaan varmistetaan ottamalla kirjeitse yhteyttä kotiin. Kouluterveydenhoitaja voi myös keskustella asiasta nuoren ja myös vanhempien kanssa.
Kotitalouden oppitunnit tarjoavat mahdollisuuden kasvisruokavalion eri muotojen ja ongelmien käsittelyyn. Samalla oppilas saa eväitä tiedon hankintaan ja harjoitusta uudentyyppisten ruoka-aineiden, kuten papujen käsittelyssä. Nuorilla on harvoin riittävästi tietoa, miten täysipainoinen kasvisruokavalio koostetaan.
- Omassa koulussani kasvissyöjäksi ilmoittautuneet oppilaat pitivät ruokapäiväkirjaa, jota sitten analysoitiin kotitalouden oppitunnilla. Usein kasvissyöjät ovat erityisen kiinnostuneitakin ravinto-opista, sanoo Manninen.
Kouluruokailussa on lainsäädännön mukaan tarjottava täysipainoinen maksuton ateria, ja ravitsemussuosituksen mukaan sen on katettava kolmannes päivän ravinnontarpeesta. Yhä useammin ainakin suurissa kunnissa kasvisruokavalioon sopivan vaihtoehdon voi saada tilattuna. Turhan työn ja hävikin välttämiseksi monet koulut vaativat tällöin nuorelta sitoumuksen kasvisruokavalion noudattamiseen.
- Kouluruokailussa on mahdollista toteuttaa semivegaaninen tai lakto-ovovegetaarinen ruokavalio, mutta tiukempaa vegaaniruokavaliota ei, sanoo Marjaana Manninen.
Manninen muistuttaa, että kasvisruoka-annoksen on oltava sekaruoka-annosta suurempi, jotta siitä saa energiaa riittävästi. Kouluruokalassa voisi olla esillä vaatimukset täyttävä malliannos.
