1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Hajuton ja mauton okratoksiini on karsinogeeninen homemyrkky
Ajan­kohtai­sta 32/1999 vsk 54 s. 3995

Hajuton ja mauton okratoksiini on karsinogeeninen homemyrkky

Tuotevalvontakeskus kieltää liian suuria määriä okratoksiinia sisältävien alkoholijuomien luovuttamisen markkinoille. Kielto perustuu kansalliseen alkoholilakiin ja vieraita aineita koskevaan EU-asetukseen. Tämän nojalla vedettiin Alkon myymälöistä italialainen punaviini, jonka okratoksiinipitoisuus havaittiin liian suureksi. Okratoksiinia voi esiintyä rypäleistä ja hedelmistä valmistetuissa viineissä sekä oluessa. Myös muissa elintarvikkeissa, kuten marjamehussa, kahvissa ja leivässä voi esiintyä okratoksiinia.

Okratoksiini on homemyrkky, jota voi muodostua viinirypäleiden, hedelmien ja jyvien kuoriin lämpimissä ja kosteissa kasvukauden ja varastoinnin olosuhteissa. Kuorista se liukenee valmistettaviin alkoholijuomiin. Okratoksiinia ei voi poistaa juomasta suodattamalla eikä sitä voi tunnistaa ulkonäön, hajun tai maun perusteella, vaan ainoastaan laboratorioanalyysillä. Okratoksiinia ei esiinny tislaamalla valmistetuissa alkoholijuomissa, koska se ei tislaudu alkoholin mukana.

Okratoksiini on eläinkokeissa havaittu karsinogeeniseksi aineeksi, joka vaikuttaa erityisesti munuaisiin ja maksaan. Sen on todettu olevan myös sikiölle myrkyllinen ja epämuodostumia aiheuttava aine, joka mahdollisesti vaurioittaa myös perimää.

Lue myös

Tuotevalvontakeskus haluaisi mahdollisimman pian asettaa alkoholijuomien okratoksiinipitoisuudelle ylärajan. EU:ssa valmistellaan parhaillaan muutosta viineissä esiintyvien vieraiden aineiden enimmäismääriä koskevaan asetukseen. Viinin okratoksiinipitoisuuden ylärajaksi määrättäneen 0,5 tai 1,0 mikrogrammaa/litra. Nyt markkinoilta pois vedetyn viinin okratoksiinipitoisuus oli 1,9 mikrogrammaa/litra.

Tuotevalvontakeskus tulee loppuvuodesta alkaen tiedottamaan kotisivuillaan www.sttv.fi alkoholijuomien tuotekohtaisista okratoksiinipitoisuuksista.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Korona tyhjensi luentosalit

Periaatteessa kaikki on muuttunut, kertoo Lauri Salaja.

Ajassa
”Vastaamon tietomurto on herätys terveydenhuollolle”

Terveydenhuollon tietoturvaa pitää jatkuvasti arvioida, sanoo Lääkäriliiton terveyspoliittinen asiantuntija Lauri Vuorenkoski.

Ajassa
Lääkärilehti voi myöhästyä

Lääkärilehden postitus myöhästyi keskiviikkona.

Kolumni
Osaamattomuuden ylistys

Kukaan ei osaa, eikä voi osata kaikkea, kirjoittaa Miila Halonen.

Pääkirjoitus
Kollegiaalisuus ulottuu myös verkkoon

Kollegiaalisuusohjeet velvoittavat meitä käyttäytymään toisiamme kohtaan asiallisesti, kirjoittaa Jan Schugk.

Ajassa
Viikko täyttyi etäluennoista ja kloonauksesta

Lääkärilehti seuraa Ronja Vaaraman ­lääketieteen opintoja.