Finohtan ja sairaanhoitopiirien yhteinen HALO-ohjelma tähtää terveydenhuollon uusien menetelmien hallittuun käyttöönottoon. HALO-toiminnan tavoitteena on tuottaa nopeita katsauksia. Katsaukset tehdään uusista menetelmistä, sillä vakiintuneiden työtapojen käsittely vaatisi täysimittaisen arviointiraportin, joita niitäkin Finohta tekee.

- Tässä on ikään kuin lähdetty syömään elefanttia palasina, sanoo HALO-ohjelmapäällikkö dosentti Minna Kaila Stakesista. Aihe-ehdotuksia tulee sairaanhoitopiireistä ja niistä valitaan kahdesti vuodessa yhteiskokouksessa 3-5 aihetta käsittelyyn.

- Aihe-ehdotusten kokoamisessa on vielä parantamisen varaa. Tavoitteena on nousemassa olevien aiheiden tunnistaminen, sanoo Minna Kaila.

Finohta on päässyt jäseneksi EuroScan-verkostoon, jonka tavoitteena on tunnistaa tärkeitä menetelmiä ja laitteita ennen laajempaa käyttöönottoa ja lääkkeitä ennen markkinoilletuloa. Minna Kaila arvelee, että sitäkin kautta saattaa nousta esiin aiheita HALO-työhön.

Katsauksia laativat ryhmät koostuvat kliinikoista ja Finohtan asiantuntijoista. Ryhmien toivotaan saavan työnsä valmiiksi puolessa vuodessa, joskin käytännössä tämä on osoittautunut vaikeaksi. Toiminnassa on toistakymmentä ryhmää.

- Työ on vähän venynyt. Ryhmien kokoaminen on vienyt aikaa, ja myös työskentelymenetelmissä on kehittämistä, sanoo Minna Kaila. Sairaanhoitopiirit ovat Kailan mukaan olleet kiinnostuneita ja positiivisesti mukana. HALO-yhteyshenkilöitä on nimetty 18 sairaanhoitopiiriin.

Hyvästä kysymyksenasettelusta hyviä katsauksia

HALO-työ pohjautuu hyvin kategorisesti määriteltyyn aineistoon. Järjestelmällisesti seulotun aineiston työstäminen on sinänsä selvää, mutta koko prosessissa olennaisen tärkeä on kysymyksenasettelu, sanoo kardiologian erikoislääkäri Heikki Ukkonen TYKS:n sisätautiklinikasta. Hän on ollut mukana laatimassa sydämen tietokonetomografiaa käsittelevää katsausta, joka on viimeistelyvaiheessa.

- Oikean kysymyksen määrittelyyn tarvitaan asiantuntemusta. Kokonaisuus on ymmärrettävä laajemmin. Esimerkiksi vasta kehittyvässä vaiheessa olevaa menetelmää ei voi tyrmätä, vaikka tämänhetkinen data ei sen käyttöönottoa puoltaisikaan, sanoo Ukkonen.

Monirivi-TT:n parissa työskennellyt kardiologin, radiologin ja kahden Finohtan asiantuntijan muodostama ryhmä on toiminut tehokkaasti sähköpostilla kommunikoiden. Kokouksia on ollut pidetty vain muutama, ja niissä on sovittu työnjaosta, tarkistettu väliaikatilanne ja katsottu miten jatketaan. Heikki Ukkonen toteaa hyvän ryhmädynamiikan auttaneen paljon.

- Konsepti on hyvä, mutta paljon riippuu myös ryhmästä. Siihen täytyy löytää asiantuntemusta, joko tieteellisten organisaatioiden kautta tai vähemmän muodollisesti. Tärkeää on löytää oikea ihminen tekemään kysymyksiä, sanoo Heikki Ukkonen.

Tässä lehdessä julkaistaan HALO-katsaus maksan vajaatoiminnan MARS-hoidosta s. 4403-8.