Hammashoidon jonot ovat kasvaneet
Hoitotakuu toteutuu aiempaa huonommin suun terveydenhuollossa. Ministeriö esittää koulutuspaikkojen lisäämistä.
Tiedot perustuvat Stakesin ja sosiaali- ja terveysministeriön maaliskuussa 2007 tekemään kyselyyn, johon vastasi 201 terveyskeskusta.
Yli kuusi kuukautta hammashoitoon jonottaneita on nyt 25 000, noin puolet heistä Helsingin ja Turun terveyskeskuksissa. Suurin Suhteessa asukaslukuun hälyttävin tilanne on Kymenlaakson, Varsinais-Suomen ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirien terveyskeskuksissa.
Työvoimapula on edelleen hoitotakuun toteutumisen suurin este. Lähes kaksi kolmasosaa terveyskeskuksista ilmoitti hammaslääkäripulan vaikeuttavan hoitotakuun toteuttamista, Suuhygienisteistä oli pulaa noin joka viidennessä terveyskeskuksessa.
Ministeriö esittää lisää koulutuspaikkoja Itä-Suomeen
Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, ettei hoitotakuu voi toteutua toivotulla tavalla, ellei riittävän työvoiman saantia ole turvattu, ja esittää siksi koulutusmäärien lisäämistä nykyisestä. Hammaslääkäripula syvenee entisestään lähivuosina, sillä hammaslääkäreitä on valmistunut viime vuosina keskimäärin 45 vuodessa ja eläkkeelle jää jatkossa noin 130 vuosittain.
Hammaslääkäripula on erityisen paha Länsi-Suomessa ja Itä-Suomessa, koska nykyisestä koulutuksesta valmistuneet eivät hakeudu alueelle töihin. Suun terveydenhuollon turvaaminen edellyttää hammaslääketieteellisen koulutuksen lisäämistä ja koulutuksen aloittamista Kuopion ja Oulun yhteistyönä Itä-Suomessa. Sosiaali- ja terveysministeriö rahoittaa Itä-Suomen alueen kuntien hanketta, jossa tuetaan nuorten hammaslääkärien rekrytoimista alueelle.