Käytännöt vaihtelevat paljon, vaikka aktiivinen tuki vähentäisi sairauspoissaoloja.

Työelämässä on liian vähän sovittuja käytäntöjä työhönpaluun tuesta. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan vain 41 prosenttia työterveysasemista tarjoaa työpaikoille pitkiltä sairauslomilta töihin palaajien tukipalveluja sovitusti, ja nekin käytännöt vaihtelevat paljon.

Tuki horjuu, vaikka tutkimusten mukaan työhönpaluun aktiivinen seuranta ja edistäminen vähentävät merkittävästi sairauspoissaolopäiviä ja -kustannuksia sekä parantavat elämänlaatua.

Vain harvoilla työterveyshuolloilla ja työpaikoilla tukikäytäntö on kirjattu työterveyshuoltosopimukseen tai -suunnitelmaan. Sovituista käytännöistä tavallisin oli huomion kiinnittäminen 1–2 kuukautta pitempiin tai toistuviin lyhyisiin sairauslomiin.

Paluukäytännöistä sopineilla työterveysyksiköillä oli muutamia yhteisiä tunnuspiirteitä. Työnantaja-asiakkaiden määrä oli kohtuullinen, työterveyshoitajia oli asemalla kaksi tai enemmän ja asemalla käytettiin fysioterapeutin ja työhygieenikon asiantuntijapalveluita ja erikoislääkärikonsultaatioita. Työterveyslääkäri osallistui työpaikkaselvityksiin ja terveystarkastuksiin, työterveyslääkäri ja -hoitaja pitivät ryhmä- ja luentotilaisuuksia ja osallistuivat työsuojelutoimikunnan kokouksiin.

Sovitut käytännöt löytyivät useimmiten muun muassa silloin, jos työterveysyksikön lääkäri, hoitaja, psykologi ja fysioterapeutti suunnittelivat yhdessä asiakasyritysten toimintaa, terveystarkastustoimintaa, vajaakuntoisen seurantaa ja kuntoutukseen ohjaamista.

Tutkimuksen kohteena olivat kaikki työterveyspalvelujen tuottajat Suomessa vuonna 2004. Tutkimukseen osallistuneesta 719 työterveysyksiköstä kysymyksiin vastasi 85 prosenttia. Vastaajat palvelivat 1,82 miljoonaa työntekijää.

Tutkimus julkaistiin Occupational Medicine -lehden verkkosivuilla.

Miia Soininen