Heikki Hiilamon väitöstutkimus tupakkaoikeudenkäynnistä: Tupakkateollisuuden tutkimusrahoitus synnytti myötämielisen todistajaverkoston

- Tupakkateollisuus loi tutkimusrahoituksen avulla asiantuntijaverkoston, johon kuuluvat lääketieteilijät olivat valmiita todistamaan tupakkateollisuuden puolesta niin sanotussa tupakkajutussa vuosina 1988-2001. Näin toteaa VTT

Heikki Hiilamo

Hiilamo selvitti tänään Tampereella tarkastettavassa kansanterveystieteen väitöskirjasssaan tupakkateollisuuden strategioita Suomessa vuosina 1975-2001. Erityinen mielenkiinto kohdistuu vuosia kestäneeseen tuotevastuuoikeudenkäyntiin.

Tupakkateollisuuden sisäisiin asiakirjoihin perustuvasta tutkimuksesta käy ilmi, että 45:stä tupakkateollisuuden lääketieteellisestä asiantuntijatodistajasta 33 oli saanut tutkimusrahoitusta ennen tai jälkeen todistamisen. Heistä 19 oli työskennellyt tupakkateollisuuden konsultteina.

- Vanhimmat teollisuuden kutsumista asiantuntijoista todistivat sellaisen tieteellisen kiistan olemassaolosta, jota he itse olivat olleet luomassa. Helsingissä todistaneet asiantuntijat kuitenkin vähättelivät yhteyksiään tupakkateollisuuteen. Tupakkateollisuus palkitsi ainakin osaa asiantuntijoista yli todistamiseen ja siihen valmistautumiseen käytettävän ajan. Tämä on voinut vaikuttaa todistajanlausuntojen sisältöön, uskoo Hiilamo.

Suomi ei ollut merkityksetön

Tutkimus osoitti myös, etteivät tupakkafirmojen silloiset julkisuudessa esittämät väitteet Suomen tupakkajutusta pienenä paikallisena riitana pitäneet paikkaansa. Suomen tuotevastuuoikeudenkäyntiä pidettiin todellisuudessa globaalina uhkana, ja valmistautuminen oikeudenkäynteihin oli erittäin huolellista.

- Tupakkayhtiöt kiistivät terveyshaitat, mutta oikeudenkäynti osoitti tupakkateollisuuden salanneen tuotteidensa terveyshaitat kiistattomista tieteellisistä todisteista huolimatta, Hiilamo toteaa.

Tupakka-asiakirjat viittaavat Hiilamon mukaan myös siihen, että Suomi oli tupakkayhtiöiden erityisen huomion kohteena Suomen pitkäaikaisen tupakkasääntelyn vuoksi.

- Teollisuuden strategiat onnistuivatkin viivyttämään lainsäädäntöä ja toimeenpanoa. Tupakkafirmat onnistuivat myös torjumaan ryhmäkannelainsäädännön sekä hidastamaan ravintoloiden tupakointikieltoja. Toisaalta tupakkajuttu myös horjutti tupakkafirmojen uskottavuutta sosiaalisena toimijana ja heikensi niiden mahdollisuuksia vaikuttaa tupakkapolitiikkaan, Hiilamo toteaa.

Tupakkateollisuuden omien asiakirjojen rinnalle Hiilamo sai käyttöönsä teollisuuden lobbarina toimineen henkilön yksityisen arkiston.

- Nykyisin lähes kaikki tupakka-asiakirjat ovat internetissä. Tutkimusta tehdessäni British American Tobacco -yhtiön asiakirjat olivat saatavilla lähes yksinomaan Guildfordissa olevassa arkistossa, jossa kävin kahteen otteeseen. Yksityishenkilön arkisto puolestaan on Suomen Syöpäsäätiön hallussa. Hän luovutti arkiston säätiön käyttöön tietyin ehdoin, Hiilamo kertoo.

Voisiko tällainen tarkoitushakuinen tutkimus ja todistaminen olla mahdollista myös nykypäivänä?

- Tähän kysymykseen ei voi suoraan vastata ainakaan tutkimukseni perusteella. Uskon, että tupakkateollisuuden vaikuttamisstrategioiden selvittämisen ansiosta mahdollisuudet manipuloida lääketieteellistä asiantuntemusta ovat ratkaisevasti heikentyneet.

- Sen sijaan aina uusissa ja tuntemattomissa ilmiöissä on ulkopuolisen vaikea arvioida tutkimustulosten luotettavuutta. Varsinkin pohdittaessa kysymyksiä, joissa on vain muutamia asiantuntijoita, Heikki Hiilamo korostaa.

Mikä tupakkajuttu?

Suomen tupakkajutulla tarkoitetaan niitä vuonna 1988 alkaneita oikeudenkäyntejä, jotka liittyvät kurkunpääsyöpään sairastuneen

Pentti Ahon

Oikeudellinen kysymys koski riittävän näytön arviointia: kuinka vahva ja kiistaton oli tieteellinen näyttö tupakan terveyshaitoista. Alioikeuden ainoa suomalaislääkäri Ismo Virtanen todisti tupakkateollisuuden puolesta, ettei tupakointi aiheuta syöpää. Todistus sai paljon julkista huomiota ja johti myöhemmin siihen, että Virtanen sai syytteen väärästä valasta, josta hänet myöhemmin vapautettiin.

Vuonna 2001 korkein oikeus vapautti molemmat haastetut tupakkayhtiöt vastuusta.

Etenkin nuoremmille todistajille Ahon juttu avasi kanavia tupakkateollisuuteen. Teollisuus rahoitti paljon myös korkealaatuista lääketieteellistä tutkimusta, joka liittyi yleensä muihin terveyshaittoja aiheuttaneisiin tekijöihin - siirtääkseen keskustelua pois tupakoinnin vaaroista.