Helikoptereista lisää selvityksiä
Lääkärihelikopteritoimintaa koskevia selvityksiä on lähikuukausina luvassa kahdesta eri työryhmästä. Erityisesti Medi-Helin asemaan keskittynyt työryhmä on jo jättänyt ehdotuksensa Uudenmaan läänin kuntien arvioitavaksi, ja ensi vuoden alussa odotetaan selvitystä sisäministeriön helikopterityöryhmältä, joka käsittelee helikopterien tarvetta ja käyttöä ensihoidon lisäksi erilaisissa etsintä- ja pelastustehtävissä. Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre ihmetteli vastikään, ettei maan lääkintähelikopteritoimintaan ole saatu valtakunnallista järjestystä. Helikopterien käytöstä ensihoidossa on tehty useita selvityksiä 1980-luvulta lähtien.
Uudenmaan läänin lääkärihelikopteritoimintaa eli käytännössä Medi-Helin asemaa selvittänyt kolmihenkinen lääkäriryhmä on jättänyt ehdotuksensa HYKS-neuvottelukunnan arvioitavaksi, minkä jälkeen ehdotus siirtyy sosiaali- ja terveysministeriön käsiteltäväksi.
Lääkärihelikopteri Medi-Helin tukikohtana on tätä nykyä Helsinki-Vantaan lentoasema. Suurin osa, 60 %, Medi-Helin hälytyksistä tulee alueelle, jonne kone ehtii alle 15 minuutissa hälytyksestä. Tällä alueella asuu noin puoli miljoonaa ihmistä. Noin viidesosa hälytyksistä tehdään alueelle, jonne helikopteri ehtii 15-25 minuutissa ja jolla asuu noin 220 000 ihmistä.
Medi-Helillä on noin 1 600 hälytyslähtöä vuodessa. Neljäsosa hälytyksistä peruutetaan ennen kuin helikopteri on ehtinyt kohteeseen. Tärkeimmät hälytysaiheet ovat uhkaava sydäninfarkti ja vaikeat tapaturmat, yleensä liikenneonnettomuudet.
Medi-Heli ilmoittaa lähtövalmiudekseen päivällä alle 150 sekuntia ja yöllä alle 200 sekuntia.
Medi-Helin henkilökuntaan kuuluu neljä päätoimista lentäjää, kuusi päätoimista lentoavustajaa sekä neljä päätoimista ja kolme osa-aikaista lääkäriä.
Kolmihenkinen lääkärihelikopterityöryhmä muistuttaa, ettei Medi-Heli ole viranomaisyksikkö, vaan yksityinen organisaatio. Tämä vaikuttaa mm. helikopterin henkilöstön valtuuksiin suuronnettomuustilanteissa. Työryhmä toteaa myös, että kuntien tai sairanhoitopiirien täytyy voida osallistua päätöksentekoon ja toiminnan valvontaan, jos niistä tulee toiminnan rahoittajia. Lääkärihelikopterin budjetti on noin 10 miljoonaa markkaa, josta Raha-automaattiyhdistys maksaa yli puolet. Suurin osa Uudenmaan kunnista osallistuu Medi-Helin rahoitukseen, Vantaa noin miljoonalla markalla.
Työryhmä esittää kolme vaihtoehtoa Medi-Helin rahoitukseksi. Tehtäväkohtaisessa laskutuksessa 10 miljoonan vuosibudjetti yksinkertaisesti jaetaan vuosittaisten tehtävien määrällä. Medi-Helin tehtävät pysyisivät nykyisinä. Toinen laskutusmalli perustuu helikopterin saatavuuteen: kustannukset jaettaisiin sen perusteella, kuinka nopeasti helikopteri on saatavissa paikalle. Tästä mallista on myös laajennettu versio, jossa Medi-Helille katsotaan kuuluviksi kaikki kunnallisen ensihoitolääkärin tehtävät.
Koko maan helikopterikaluston käyttöä selvitetään sisäministeriön asettamassa helikopterityöryhmässä, jonka pitäisi saada työnsä valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Työryhmän tehtävänä on mm. valmistella ehdotus kaluston käytön tehostamisesta niin, että samoja koneita käytettäisiin mahdollisuuksien mukaan moneen tarkoitukseen. Toisaalta työryhmän tulee erikseen kartoittaa sellaiset erityistarpeet, joita ei voida hoitaa vain kaluston käyttöä tehostamalla.
Sisäministeriön työryhmältä odotetaan myös kannanottoa helikopteritoiminnan rahoitukseen ja selvitystä eri osapuolien yhteistoiminnasta.
Lääkärihelikopteri Medi-Helillä on toimipaikka Helsingin lisäksi myös Turussa. Helsingin pelastuslaitoksella on meneillään kokeilu, jossa helikopteripalvelut ostetaan yksityiseltä. Viime keväänä alkanut kokeilu jatkuu vuodenvaihteeseen. Pelastuslaitoksen kopteri osallistuu mm. metsäpalojen sammutukseen, etsintään ja ensihoitotehtäviin. Tällaisia yksityisiä, myös lääkintätehtäviin osallistuvia monitoimikoptereita on myös Varkaudessa, Oulussa ja osan vuodesta Lapissa.
Omia helikoptereita on myös rajavartiolaitoksella ja puolustusvoimilla. Rajavartiolaitoksen helikoptereita voidaan käyttää myös sairaankuljetukseen.
Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre on ottanut kantaa lääkärihelikopteritoiminnan järjestämiseen ja perää selvää valtakunnallista organisaatiota sekä alueellista toimintatapaa. Hän kritisoi nykyistä mallia, jossa eri paikkakunnat kilpailevat keskenään ja hakevat rahoitusta toiminnalleen.
