1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Helpommin keksitty kuin tehty
Ajan­kohtai­sta

Helpommin keksitty kuin tehty

Ensihoitolääkäri Helena Jäntti ideoi ihmishenkiä pelastavan sovelluksen kännykkään. Kuinkas sitten kävikään?

Helpommin keksitty kuin tehty Kuva 1 / 1

Helena Jäntti ideoi uuden, ihmishenkiä pelastavan sovelluksen kännykkään. Kuinkas sitten kävikään?

Kuopion yliopistollisen keskussairaalan ensihoitolääkäri, LT Helena Jäntti haluaa kansalaisten pelastavan ihmishenkiä. Avuksi hän on keksinyt yksinkertaisen jokamiehen sovelluksen, joka kulkee mukana siellä missä kännykkäkin.

Hän esitteli idean työnantajalleen. Keksintöä pidettiin hyvänä, mutta käytännön tukea prototyypin kehittämiseen sairaalalla ei ollut antaa. Jäntti kääntyi ELY-keskuksen ja Tekesin puoleen. Apua saa, mutta lähtökohtana on yrityksen mukanaolo tai sen perustamisen aikomus.

Jäntti lähestyi erilaisia yrityksiä, joista arveli löytävänsä bisnestä osaavan kumppanin. Kysymyksiä sateli. Millainen on business plan? Miten tehtävät, vastuut ja mahdolliset hyödyt jaetaan?

– Koin olevani neuvotteluissa aika aseeton. En ole ehkä osannut puristaa tietoa yritysten kannalta oikeaan muotoon. Rahoittajien etsiminen lääkärikoulutuksella ei ole kovinkaan helppoa, Jäntti kertoo.

Jäntin ideoima älypuhelinsovellus voisi tunnistaa sydämenpysähdyksen. Defibrillaattoreissa käytettävä tietokoneohjelma analysoi sydämen rytmin. EKG-pätkä lähetetään kännykällä hätäkeskukseen, jossa tietokoneohjelma tulkitsee sen. Näin selvitetään nopeasti, onko maassa makaava ihminen saanut sydämenpysähdyksen.

– Aika on ratkaiseva tekijä eloonjäämisessä. Hätäpuheluun ja kysymyksiin vastailuun kuluu paljon aikaa. Tämä on nopea ja varma tapa saada hätäkeskukseen soittavalta, usein hätääntyneeltä ihmiseltä oleellista tietoa.

Sydämenpysähdyksen saa Suomessa noin 3 500 ihmistä vuodessa, ja joka kymmenes selviää. Jäntin mukaan minuutin aikalisä elottomuuden tunnistamisessa tuplaisi selviytyvien määrän.

Keksijä toivoo hyötyä sairaalallekin

Business plania eli liiketoimintasuunnitelmaa tarvitaan joka suunnalla rahoitusta haettaessa, se on yritystoiminnan ydintä. Helena Jäntti ei kuitenkaan halua perustaa keksintönsä ympärille yritystä. Siihen tarvittaisiin laajempaa osaamista.

– Yritystoiminta on aivan oma maailmansa. Oma osaamiseni on tieteessä, ei tunnu viisaalta käyttää aikaa kaupallistamissuunnitelmiin.

Hänen tuntumansa on, että ilman esittelykelpoista prototyyppiä ei pääse bisnespuolella eteenpäin eikä sitten etene rahoituskaan. Ollaan pattitilanteessa.

Jäntti toivoo myös, että keksinnön tuottamat mahdolliset hyödyt eivät valuisi vain yritykselle, vaan osa palaisi sairaalalle, ”kasvattiseuralle”.

KYS: Nyt tarvitaan ohjeita

Jäntin työnantajasairaala kaipaa sairaanhoitopiirille toimintaohjetta innovaatioiden varalle. KYS:n tutkimusjohtaja Esko Vanninen uskoo, että biopankkien myötä yliopistosairaaloista tulee innovaatiokehtoja.

– Nyt tarvitaan näkemystä, kuinka sairaanhoitopiiri voisi osallistua aktiivisemmin ja mihin asti sairaala voi kulkea rinnalla. Tästä keskustellaan meillä tänä keväänä.

KYS on edelleen mukana Jäntin innovaatiossa tieteen puolella. Aiheesta on tekeillä muun muassa väitöstutkimus. Jäntin ei kuitenkaan ole mielekästä hakea rahoitusta tuotekehitykseen sairaalan kanssa.

– Tekes ja Sitra ovat hyviä rahoittajia, mutta sairaanhoitopiiri on niiden näkökulmasta suuryritys eikä tutkimuslaitos. Se vaikuttaa merkittävästi tukiprosenttiin, Vanninen sanoo.

Vanninen kertoo aidosti ihmettelevänsä, että yrityksissä ei olla kiinnostuneita Jäntin keksinnöstä. Onko sittenkin lähestytty vääriä yrityksiä?

Se yhden luukun palvelu

Innovaatiorahoituskeskus Tekesin ­Senior Business Adviser Helena Laine ehdottaa, että bisneskumppania hakeva keksijä lähestyisi yrityksiä tarvittaessa konsultin kanssa. Sitten kun taustalla on yritys, Tekes voi myöntää rahoitusta.

– Juuri alkanut nelivuotinen Biteistä terveyttä -ohjelma rahoittaa alan tutkimusta ja pk-yrityksiä, Laine vinkkaa.

Liiketoimintaa vieroksuvia hän muistuttaa, että innovaation ympärille perustettuun yritykseen on usein palkattu toimitusjohtaja kaupallisen toiminnan vetäjäksi.

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran johtava asiantuntija Tuula Tiihonen myöntää, että selkeämpiä innovaatiopolkuja tarvitaan.

– Autamme miettimään erilaisia toimintamalleja, mutta yksityishenkilöä emme voi rahallisesti tukea. Keksintöjen osalta törmättäisiin pian erilaisiin juridisiin kysymyksiin esimerkiksi tekijänoikeuksista.

Tiihosen mielestä suomalaisille innovaatioille tarvittaisiin yhden luukun periaate: samasta paikasta sekä rahoitusta että mentorointia. Mallia voisi ottaa vaikka Ruotsista, Karolinska Developmentista.

Helena Jäntin idean kirkastumisesta on nyt kulunut kolme vuotta. Keksintö on turvassa patenttihakemuksessa, tuttavan vihjeestä.

Jäntti ei aio luovuttaa, vaan jatkaa alkuperäisessä tavoitteessaan tehdä keksinnöstään prototyyppi ilman omaa yritystä. Hän selvittelee parhaillaan yhteistyömahdollisuuksia eri oppilaitosten kanssa.

Jaana Ahlblad
Kuva: Ari-Pekka Keränen

Lue koko juttu perjantaina 6.6. ilmestyvästä Lääkärilehdestä 6/2015.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Magneettikuvauksella ohjattu sädehoito käyttöön Husin Syöpäkeskuksessa

Uuden teknologian avulla sädehoitoa voidaan antaa aikaisempaa pienemmin marginaalein.

Ajassa
Koronan sairastanut ei tarvitse kiireellä toista rokotetta

Matkustamisen vuoksi toisen rokotteen voi silti joutua ottamaan.

Ajassa
Etätyöt paransivat monien unta

Muutoksia näkyi myös alkoholinkäytössä, ravinnossa ja liikkumisessa.

Ajassa
Maskipakko muuttuu suositukseksi Helsingin seudun joukkoliikenteessä

THL:n riskitaulukossa tartunnan riski on arvioitu kaupunkijoukkoliikenteessä matalaksi.

Ajassa
Eino Solje on Vuoden nuori kliininen tutkija

Palkintolautakunnan mukaan Solje on aktiivinen ja menestynyt tutkija ja kansainvälisesti verkostoitunut oman alansa vaikuttaja.