1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Helpommin tarttuvat variantit muuttavat koronatilanteen
Ajan­kohtai­sta 7/2021 vsk 76 s. 392 - 395

Helpommin tarttuvat variantit muuttavat koronatilanteen

Koronavirus muuntuu hitaasti, mutta kun tautia liikkuu paljon, viruksella on myös ­tilaisuuksia muuntu­miseen.

Helpommin tarttuvat variantit muuttavat koronatilanteen Kuva 1 / 3 Kuva: Adobe/AOP
     

Koronavirus muuntuu hitaasti verrattuna moniin muihin viruksiin, mutta silti maailma on saanut riesakseen kolme merkittävää muunnosta, jotka tarttuvat helpommin ja leviävät nopeammin kuin aikaisemmat viruslinjat.

Näitä ovat Britanniassa, Etelä-Afrikassa ja Brasiliassa ensimmäistä kertaa havaitut muunnokset.

”Yleensä virukselle ei ole eduksi muuttua ­tappavammaksi ­isännälleen.”

Tarja Sironen

Muunnokset ilmaantuivat viime syksyn aikana. Toisistaan riippumatta niissä on kehittynyt sama korkeampaan tarttuvuuteen liittyvä N501Y-mutaatio.

– Tässä on kyseessä konvergentti evoluutio: sama ominaisuus osoittautuu hyväksi yhtä aikaa eri puolilla maailmaa. Tämä liittyy varmaankin siihen, että väestössä alkaa olla immuniteettia. Immuniteetti on valintapaine, joka on saanut muutoksia aikaan, kertoo zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta.

Yhden hypoteesin mukaan variantit ovat voineet alun perin syntyä koronaa pitkään sairastaneessa immunosupressiopotilaassa.

– Variantit ovat syntyneet valintapaineessa, joka on ehkä krooninen, pitkäaikainen infektio, jota vielä hoidetaan vasta-aineilla. Vasta-aineet eivät kuitenkaan ole parantaneet infektiota, vaan hoidon aikana on syntynyt sitä pakoon pääseviä viruksia, Vapalahti sanoo.

Sitoutuu soluun tehokkaammin

Muunnoksille yhteinen N501Y-mutaatio aiheuttaa sen, että viruksen piikkiproteiini sitoutuu solureseptoriin tehokkaammin.

– Pienempi virusmäärä tai lyhyempi altistus riittää siis todennäköisesti siihen, että infektiivinen virus pääsee tarttumaan soluun, Vapalahti kertoo.

Virusmuunnosten arvioidaan olevan 36–70 prosenttia tartuttavampia, mutta todellista lukua on vaikea tutkia.

– Luvut ovat valistuneita arvauksia, jotka perustuvat ennen kaikkea epidemiologiseen dataan. On vaikea kysymys, mitä ne käytännössä tarkoittavat. Tartuttavuuteen vaikuttavat muutkin tekijät, kuten se, miten ihmiset noudattavat torjuntatoimia ja onko niissä ollut muutoksia, kertoo virologi, apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopistosta.

Ainakin brittivariantin ja Etelä-Afrikan variantin aiheuttamiin oireisiin kuuluu, että virusta on enemmän potilaiden nenänielussa.

– On siis kaksi asiaa: pienempi määrä viruksia riittää tartuttamaan ja virusta on enemmän tarjolla nenänielussa. Tällä on looginen yhteys epidemiologisille havainnoille muunnosten suuremmasta tartuttavuudesta, Vapalahti sanoo.

Lisähuolena on, että eteläafrikkalainen ja brasilialainen muunnos tuntuvat liikkuvan myös väestössä, joka on jo kerran sairastanut koronan. Esimerkiksi Brasilian Manauksessa sairaalat täyttyvät edelleen, vaikka suurella osalla väestöstä pitäisi olla jo sairastamalla saatua immuniteettia.

– Vielä ei ole selvää, missä määrin tämä selittyy suuremmalla tartuttavuudella ja missä määrin sillä, että muunnokset pystyvät kiertämään paremmin immuniteettia, Vapalahti sanoo.

Tällä voi olla merkitystä myös rokotusten tehon kannalta. Alentuneesta tehosta eteläafrikkalaista varianttia vastaan on dataa jo useammasta rokotteesta.

– Hyvä uutinen on se, että vakavampia tautimuotoja ja kuolemia rokotteet torjuvat tämän varianttiversion saaneillakin, Vapalahti kertoo.

Voi muuntua tappavammaksi tai sitten ei

Koronavirus on sinänsä ollut varsin hidas muuntumaan. Keskimäärin se muuntuu noin joka kolmannessa tartunnassa yhden nukleotidin verran, eikä silloinkaan välttämättä muunnu nukleotidia koodaava aminohappo.

– Esimerkiksi influenssavirus muuntuu paljon nopeammin ja sen vuoksi joka vuosi tarvitaan uusi rokote. Myös HI-virus muuntuu nopeasti, kertoo Sironen.

Keskustelua hämärtää sekin, että koronavirusta seurataan ennennäkemättömällä tavalla.

– Koko maailma tutkii sen mutaatioita, ja tietoa raportoidaan reaaliajassa, Sironen huomauttaa.

Kun tautia esiintyy paljon, viruksella on paljon tilaisuuksia muuntua. Tämä on yksi peruste rajoitustoimien tarpeellisuudelle.

”Alustavien tutkimustulosten perusteella on mahdollista, että muunnos aiheuttaisi korkeampaa ­kuolleisuutta.”

Eeva Ruotsalainen

– Samoja torjuntatoimia on jatkettava, mutta entistä paremmin. Korona on ihmisestä toiseen tarttuva tauti, joten kontaktien välttely on tehokas tapa torjua sitä, Sironen sanoo.

Voiko koronavirus muuntua merkittävästi tappavammaksi?

– Periaatteessa voi, mutta näköpiirissä ei ole mitään sellaista etua, joka toisi valintapainetta siihen, että patogeenisempi kanta olisi virukselle hyödyksi. Kaikki on tietenkin mahdollista, ja kun virusta kiertää paljon, harvinaisenkin tapahtuman todennäköisyys kasvaa, Vapalahti pohtii.

Tarja Sironen arvelee, että muutosta voi tapahtua molempiin suuntiin.

– Yleensä ei ole virukselle eduksi muuttua tappavammaksi isännälleen. Todennäköisempää on, että se lievittyy vuosien saatossa, hän näkee.

Tartunnanjäljitys on kovan haasteen edessä

Jos koronaviruksen helpommin tarttuvat muunnokset pääsevät leviämään, se muodostaa tartunnanjäljitykselle valtavan haasteen.

– Nopea tartuntojen määrän kasvu tekisi työstä kujanjuoksua, varoittaa HUS:n apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen.

HUS-alueella on ollut joulu-tammikuussa muutamia brittivariantin laajoja tartuntaketjuja, joissa jopa kolmannes altistuneista on sairastunut ja tartunnat ovat levinneet nopeasti viikossa tai kahdessa henkilöstä toiseen.

Lue myös

Tartunnanjäljitys on HUS-alueella toiminut viime ajat pääsääntöisesti hyvin, eli päivän tai parin viiveellä. Jos tartuntojen määrä lisääntyy ekspotentiaalisesti, viive pitenee.

Koronavirustartunnan saaneista oireettomia voi olla jopa puolet. Kun oireettomatkin tartuttavat ja aiempaa helpommin tarttuvat virusmuunnokset leviävät, tartuntojen määrä voi lähteä kasvamaan piilossa hyvin nopeasti.

Kaikki altistuneet testataan

Jos epäillään, että kyseessä on virusmuunnos, kaikki altistuneet testataan heti ja vielä toisen kerran ennen 14 vuorokautta kestävän karanteenin päättymistä.

– Tämä on tuonut jo nyt valtavan työmäärän tartunnanjäljitykseen ja testaamiseen. Lukuisten joukkoaltistumisten takia karanteeniin joudutaan laittamaan suuri määrä ihmisiä, Ruotsalainen kertoo.

Viruksen geenisekvensoinnista saadaan vastaus parissa viikossa, mutta esimerkiksi HUSLAB on ottanut käyttöön mutaatioseulonta-PCR-testin, joka kertoo nopeasti, onko syytä epäillä varianttivirusta.

Tähänastisista varianttiketjuista tiedetään, että HUS:n alueella perhepiirin lisäksi tartuntoja on tapahtunut eniten yksityistilaisuuksissa, joita suositusten mukaan ei olisi pitänyt järjestää lainkaan. Osa ulkomailta tulleista ei myöskään ole noudattanut omaehtoista karanteenia.

Virusmuunnosten tartuntaketjuja on ollut päiväkodeissa, hoivalaitoksessa ja työpaikoilla. Lisäksi on useita epäiltyjä virusmuunnoksen aiheuttamia koulualtistuksia.

– Tiedämme että maissa, joissa virusmuunnokset ovat ottaneet alaa, terveydenhuolto on kuormittunut. Alustavien tutkimustulosten perusteella on mahdollista, että muunnos aiheuttaisi korkeampaa kuolleisuutta. Tästä tulee lähitulevaisuudessa lisätietoa, Ruotsalainen sanoo.

– Nyt jos koskaan on aika noudattaa kaikkia suosituksia ja rajoituksia täysimääräisinä, jotta emme menettäisi tätä tilannetta, jossa tautitapausten määrä on ollut Euroopan alhaisimpia.

Kirjoittajat
Anne Seppänen

Etusivulla juuri nyt

Liitossa
Meidän on usein vaikea pyytää apua

Omasta hyvinvoinnista on tärkeää pitää huolta, muistuttaa piiriylilääkäri Tuija Räisänen kollegoja.

Tieteessä
Lasten laboratoriotutkimukset päivystyksessä: mitä ja milloin?

Päivystyksessä selvitään yleensä varsin suppealla tutkimusvalikoimalla.

Tieteessä
Superbakteerien suuri määrä tropiikin matkailijoilla yllätti tutkijat

Jokainen tutkijoiden seuraamista 20 matkailijasta sai superbakteerin matkan ensimmäisellä viikolla.

Ajassa
Oulun Duodecim-seura palkitsi LT Milla Kuusiston ja LK Jakub Bazian

Oulun Duodecim-seura jakoi palkinnon Pohjolan Lääkäripäivien avajaisissa.

Ajassa
Uuden Fin-796H-koronavariantin koko genomi on määritetty

Kyseessä on uniikki maailmalla aiemmin tunnistamaton SARS-CoV-2-viruksen variantti.

Ajassa
Vasta-ainepositiivisten osuus on pysynyt pienenä

THL:n vasta-ainetutkimuksen osallistujat valitaan satunnaisotannalla.