Hiivan DNA-ketju selvitetty
Viimeinenkin osa hiivan DNA:n emäsjärjestyksestä julkistettiin huhtikuun lopulla. Seitsemän vuotta kestäneen geenitutkimustyön tuloksena hiivasolun DNA-ketju on nyt täydellisesti selvitetty ja tulokset tallennettu EMBL Gene Bank -tietokantaan, josta tiedot on vapaasti saatavilla. Hiiva on ensimmäinen eukaryootti, jonka DNA:n emäsjärjestys on saatu selvitettyä.
Hiivan DNA-selvitys tehtiin kansainvälisenä laboratorioiden verkostoyhteistyönä, johon osallistui eurooppalaisia, yhdysvaltalaisia, kanadalaisia ja japanilaisia laboratorioita. Suomesta projektiin osallistui Helsingin yliopiston biotekniikan instituutti, jossa Lars Paulinin johtama työryhmä määritti neljännen kromosomin emäsjärjestystä. Tutkimuksen rahoituksesta yli puolet tuli EU:n tutkimusohjelmista, ensin BRIDGE- ja myöhemmin BIOTECH-ohjelmasta. Muita rahoittajia olivat Yhdysvaltain National Institutes of Health, Welcome Trust Englannista, kanadalainen McGill University ja japanilainen RIKKEN.
Hiiva on monimutkaisin elävä organismi, jonka DNA-ketju on selvillä. Sen DNA sisältää noin 12 060 000 emästä ja mahdollisesti noin 6 000 geeniä. Hiiva valittiin ensimmäisen systemaattisen kromosomisekvensoinnin kohteeksi vuonna 1989 mm. siksi, että se on hyvin tunnettu ja laajalti käytetty niin elintarvike- ja panimoteollisuudessa kuin lääketeollisuudessa ja teollisuusentsyymien valmistuksessakin. Sen genomi, joka sijaitsee 16 kromosomissa, on noin 250 kertaa pienempi kuin ihmisen, mutta sillä on paljon yhtäläisyyksiä ihmisgeenien kanssa. Niinpä hiivaa pidetään hyvänä malliorganismina biologisten perusprosessien tutkimukseen, eikä siihen liity eettisiä rajoituksia kuten ihmistutkimuksiin.
Tutkimuksessa saatiin paljon uutta tietoa genomin rakenteesta ja geenien koodittamista proteiineista, mm. antibioottiresistenssin taustasta. Myös solujen perustoimintojen selvittämisessä on edistytty hiivasta saadun tutkimustiedon avulla. Alustavien arvioiden mukaan puolet hiivan proteiineista on samankaltaisia ihmisen proteiinien kanssa. Nyt valmistuneella selvitystyöllä onkin huomattava merkitys monien ihmisen sairauksien taustaa molekyylitasolla tutkittaessa. Tällaisia sairauksia ovat mm. paksusuolen syöpä, kystinen fibroosi, ALS, adrenoleukodystrofia, ataksia-teleangiektasia, akondroplasia, Duchennen lihasdystrofia sekä munasarja- ja rintasyöpä.
Hiivan tunnistetuista geeneistä noin 30 % on toistaiseksi merkitykseltään selvittämättä. Niinpä projektin jatkossa 144 eurooppalaisen laboratorion verkosto EUROFAN ryhtyy selvittämään näiden geenien toimintaa BIOTECH-ohjelman rahoituksella.
