Lääkekustannusten ja muiden hoitoresurssien suuruudella ei välttämättä ole vaikutusta glaukoomapotilaiden elämänlaatuun, todetaan LL Juha Hagmanin väitöstutkimuksessa.

Lääkekustannusten ja muiden hoitoresurssien suuruudella ei välttämättä ole vaikutusta glaukoomapotilaiden elämänlaatuun, todetaan LL Juha Hagmanin väitöstutkimuksessa. Takautuva tutkimus arvioi kahta eri kuluttamismallia glaukooman hoidossa ja niiden vaikutusta hoitotuloksiin.

Tutkimusalueiksi valitut Oulu ja Turku ovat erottautuneet toisistaan jo vuosia Kelan tilastoissa glaukoomapotilaiden vuosittaisissa lääkekustannuksissa. Oulussa kustannukset potilasta kohden vuodessa ovat olleet korkeammat kuin Turussa. Turussa kustannukset ovat jääneet alle maan keskiarvon.

Tutkimuksessa poimittiin Kelan lääkekorvausrekisteristä potilaita, joilla oli todettu tuore avokulmaglaukooma ja aloitettu hoito vuosien 1994–1996 välillä. Lääkityksen alkaessa potilaat olivat 45–74-vuotiaita, ja he olivat käyttäneet lääkitystä yhtäjaksoisesti yli kymmenen vuotta.

Tutkimukseen osallistui yhteensä 168 potilasta Oulusta ja Turusta. Kaikki potilaat kävivät silmätutkimuksessa ja täyttivät 15D-kyselylomakkeen elämänlaadusta. Kaikki glaukooman hoidosta aiheutuneet suorat kustannukset kerättiin 11 vuoden ajalta. Jokaisen seurantavuoden kokonaiskustannukset, eli lääkitys, lääkärikäynnit, valokuvat, laser- ja kirurgiset toimenpiteet määritettiin potilaskohtaisesti.

Väitöskirjatutkimuksessa havaittiin, että enemmän hoitoresursseja kuluttavien potilaiden kokema elämänlaatu on yhtä hyvä kuin vähemmän hoitoa saavien. Lisäksi varhaista taudinastetta sairastavien potilaiden kohdalla havaittiin viitteitä siitä, että suurempi hoitoresurssikulutus jopa heikentää potilaan elämänlaatua.

Kokonaiskustannukset 11 vuoden seurantajaksolla olivat 35 prosenttia korkeammat Oulussa (6 010 euroa) verrattuna Turkuun (4 452 euroa). Merkittävimmät kustannukset muodostuivat lääkehoidosta.

Kokonaiskustannukset nousivat glaukooman vaikeusasteen kasvaessa. 11 vuoden lääkehoidon jälkeen 40 prosentilla potilaista ei ollut glaukoomaan viittaavia vaurioita silmissään.

Tulokset viittasivat siihen, että suurempi resurssikulutus ei välttämättä johda mittaviin hyötyihin potilaan tai yhteiskunnan kannalta.

LL Juha Hagmanin väitöskirja Resource utilization in the treatment of open angle glaucoma in Finland: an 11-year retrospective analysis tarkastetaan Oulun yliopistossa 21. joulukuuta.

Kuva: Panthermedia