Hoitotakuu toteutuu kunnolla vasta ensi vuoden puolella
Suomen Kuntaliiton kehityspäällikön Heikki Punnosen mukaan hoitotakuun kaikki velvoitteet saadaan hoidettua vuoden 2006 kesään mennessä. Kuntaliiton arvio on hieman varovaisempi kuin sosiaali- ja terveysministeriön.
Kehityspäällikkö Punnosen mukaan hoitotakuu on pääosin toteutettu hyvin ja valtaosa tavoitteista saavutetaan tämän vuoden loppuun mennessä. Osa sairaanhoitopiireistä on kuitenkin ilmoittanut, että tietyt palvelut saadaan kuntoon "ehkä vasta kesään 2006 mennessä".Tämä merkitsee, että yli kuusi kuukautta leikkausjonossa odottaneita potilaita on jonossa vielä noin kahdeksan kuukauden ajan.
Kuntaliiton arvion voi tulkita hieman varovaisemmaksi kuin sosiaali- ja terveysministeriön, jonka mukaan "jonojen lyhennyssuunnitelmien tavoitteena on päästä lain edellyttämään tilanteeseen viimeistään kevään 2006 aikana."
Alkuperäinen hoitotakuun tavoite oli puolen vuoden siirtymäaikana lyhentää jonoja siten, että yksikään yli kuusi kuukautta jonottanut potilas ei ole enää jonossa siirtymäajan loputtua, siis viime elokuun loppuun mennessä.
SH-piireissä kirjavia budjettikäytäntöjä
Kuntaliitto arvioi viime helmikuun lopulla hoitojonossa olevan noin 40 000 potilasta. Määrä saatiin laskemaan noin 34 000:een syyskuuhun mennessä. Sosiaali- ja terveysministeriö on laskenut sairaanhoitopiirien ilmoitusten pohjalta, että luku tippuu 15 000:een vuoden loppuun mennessä.
Punnonen ei ota kantaa ministeriön arvion oikeellisuuteen.
- Minun taitaa olla parempi sanoa, että ministeriö on varmaankin oikeassa.
Kuntaliitto voi nykyistä tarkemmin arvioida hoitotakuun toteutumista lähiviikkoina, kun sairaanhoitopiireiltä saadut tammi-elokuun tiedot on ehditty puntaroida.
Kuntaliitto selvitti viime keväänä sairaanhoitopiirien valmistautumista hoitotakuudistukseen. Kuntaliitto tiedotti tuolloin, että osa sairaanhoitopiireistä ei ollut varannut hoitotakuun toteuttamista varten talousarvioonsa lainkaan varoja tai oli varannut niitä liian vähän.
Osa sairaanhoitopiireistä, esimerkiksi HUS, varasi erillisbudjettiin rahat hoitotakuun toteuttamiseksi.
- Hoitotakuun toteuttamiseen varattiin piireissä 0-3,8 prosenttia, Punnonen sanoo. Mutta:
- Osa sairaanhoitopiireistä ilmoitti, että raha sisältyy meidän talousarvioon tai että sitä ei ole eritelty. On siis virheellistä puhua nollasta prosentista, pikemmin on vaikea saada hoitotakuuseen varattua rahamäärää puhtaasti laskettua ulos, kehityspäällikkö Punnonen tarkentaa.
Hänen mukaansa useimpien sairaanhoitopiirien hoitotakuuseen varaama raha oli suuruudeltaan 0,4-3,8 prosenttia koko vuoden talousarvioon osoitetusta menojen loppusummasta.
- Esimerkiksi Lapin sairaanhoitopiiri oli varannut 0,5 prosenttia. Siellä oli muun muassa henkilöstön lisäämiseen varattu tietyt resurssit. Ne varat menevät ainakin alkuvaiheessa aika keskeisesti hoitotakuuseen, valaisee Punnonen hoitotakuuseen varattujen varojen käyttöä.
Kaikkiaan piirit varasivat hoitotakuuseen reilut 100 miljoonaa euroa tälle vuodelle.
Punnosen mukaan silmätaudeissa hoitotakuu on jo saavutettu suurimmaksi osaksi. Ortopediassa vaikeuksia on yhä, samoin kuulonhuollossa ja osin gastrokirurgiassa.
