Hoitotakuun toteutuminen nuorten mielenterveyspalveluissa takkuilee
Nuorille tarkoitettujen mielenterveyspalvelujen turvaamiseksi säädetty hoitotakuu toteutuu tutkimuksen, mutta ei hoidon tasolla, todetaan NUOTTA-projektin tuloksissa.
Viime vuonna voimaan tullut hoitotakuu edellyttää, että kun lääkäri antaa lähetteen erikoissairaanhoidon puolelle mielenterveysongelmista kärsivälle nuorelle, arvio hoidon tarpeesta on tehtävä viimeistään kolmen viikon kuluessa lähetteen saapumisesta. Hoito on aloitettava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa.
- Hoitotakuun toteutuminen kangertelee erityisesti hoitoon pääsyn osalta. On panostettu nopeaan tutkimukseen pääsyyn ja se tukkii pitkäjänteisen hoidon. Vaikka valtiolta saatiin kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana erityismäärärahaa yhteensä 134 miljoonaa markkaa, kaikki kunnat eivät ole budjetoineet riittävästi varoja nuorisopsykiatriaan, johtajapsykiatri, NUOTTA-projektin projektipäällikkö, Kari Pylkkänen arvioi.
Nuorisopsykiatrian tarjontaa on tarpeen lisätä, sillä alaikäisille suunnattujen mielenterveyspalveluiden kysyntä on ollut viime vuosina voimakkaassa kasvussa. Suomessa toimii tätä nykyä lähes 50 nuorisopsykiatrista poliklinikkaa ja sairaalapaikkoja on noin 300. Poliklinikkakäyntejä on yli 100 000, eli noin kaksi prosenttia nuorista käyttää mielenterveyspalveluita joka vuosi. Erityisen kysyttyjä ovat matalan kynnyksen palvelut.
Hiljattain julkaistussa väitöskirjassa Terhi Aalto-Setälä toteaa, että joka neljäs nuori kärsii mielenterveyden ongelmista ja noin 10 prosentilla tutkituista on ollut merkittävää toimintakyvyn alenemista.
Nuorisopsykiatrian kentässä ovat tärkeitä myös yksityisen sektorin tuottamat psykoterapiapalvelut. Vuonna 1998 noin 1200 oli Kelan kuntoutustuen tai vaikeasti vammaisille suunnatun tuen rahoituksella psykoterapiassa yksityissektorilla.
Ensi vuodeksi ei ole enää luvassa korvamerkittyä rahoitusta Kelalta. - Myös avohoidon ja kuntoutuspalvelujen toteutuminen vaarantuu mikäli Kela supistaa määrärahoja, Pylkkänen pelkää.
Hoitoketju toimivaksi
Viime vuosina on toteutettu kokeiluja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhuollon välimaaston yhteistyön parantamiseksi. Esimerkiksi Porin kaupungin vastaanottoryhmässä terveyskeskuksissa työskentelevät että sairaanhoitopiiriin kuuluva terveydenalan henkilöstö toimii hyvässä yhteistyössä. Kaikki erikoissairaanhoitoon ohjautuvat nuoret tulevat vastaanottoryhmän kautta, joka toteuttaa matalan kynnyksen tutkimusjakson.
Nuorisopsykiatriaa vaivaa myös erikoislääkäripula. Tällä hetkellä Suomessa on noin sata alalle erikoistunutta lääkäriä. Lääkärivaje on suhteellisesti mitattuna hyvin suuri muihin sairaanhoitopiirien erikoisaloihin verrattuna, vaikka nuorisopsykiatrien määrä on kasvanut vuositasolla viimeisten viiden vuoden aikana lähes 65 prosenttia.
Yli 90 prosenttia nuorisopsykiatrian erikoislääkäreistä on julkisen sektorin palveluksessa.
- Nuorisopsykiatria on kuitenkin suosituin erikoistumisala nuorten lääkärien keskuudessa, joten pula ei mitä ilmeisemmin ole ikuinen, toivoo Pylkkänen.
