Hoitotiede tieteenalana määriteltävä selkeämmin

Tierney toimi puheenjohtajana kansainvälisessä paneelissa, joka arvioi hoitotieteen laatua, tutkijakoulutusta ja yhteiskunnallista relevanssia vuosina 1997–2002. Arvioinnin tuloksia esiteltiin maanantaina Suomen Akatemiassa.

Paneeli totesi, että hoitotieteen kehittäminen on Suomessa päässyt hyvään vauhtiin. Alan tutkimusta harjoittavat yliopistojen yksiköt ovat hyvin profiloituneet, ja pyrkimys kansainväliseen yhteistyöhön on lisääntynyt.

Hoitotieteen tutkimuksen tulisi arvioitsijoiden mielestä kohdentua entistä enemmän terveydenhuollon kannalta merkittäviin aiheisiin. Niin ikään poikkitieteellisen tutkimuksen kehittäminen olisi arvioitsijoiden mukaan tärkeää ja nostaisi tutkimuksen innovatiivisuutta ja laatua.

– Käytäntöihin paneutuvaa hoitotieteellistä tutkimusta voidaan hyödyntää terveyden edistämisessä ja kliinisessä hoitotyössä. Yhteistyötä kliinisen tutkimuksen kanssa tulisi kehittää ja kliinisen hoitotutkimuksen osuutta lisätä. Keskustellessani yliopistoissa en muuten kuullut teidän suomalaistutkijoiden juuri lainkaan puhuvan evidence based -hoidosta, Tierney huomauttaa.

Akatemian terveyden tutkimuksen toimikunnan puheenjohtajan Eero Vuorion mukaan hoitotiede on yliopistoissa ja sairaaloissa jäänyt pitkät perinteen omaavan lääketieteen varjoon. Poikkitieteellisyyttä kaivattaisiin myös lääketieteelliseen tutkimukseen.

– Hoitotieteen alalla on käynnistynyt useita sosiaalisen merkittävyyden kannalta merkittäviä ja kansainvälisesti tunnettuja hankkeita. Esimerkiksi tutkimus, joka kohdistuu perheen hoitoon ja tukeen, on kansainvälisestikin huomioitu. EU-rahoituksen hankkimisessa on onnistuttu, ja esimerkiksi potilaan oikeuksiin kohdistuva laaja monikansallinen hanke on ollut tuottoisa, Alison Tierney toteaa.

Lopuksi Alison Tierney kehotti vielä laitosten johtajia harkitsemaan tarkemmin hyväksyttäviä väitöskirja-aiheita. Pienessä maassa laitosten kannattaisi keskittyä omiin vahvuuksiinsa ja hyväksyä vain tähän aihepiiriin liittyvät tutkimussuunnitelmat.