Ajan­kohtai­sta 5/2021 vsk 76 s. 242 - 244

Hoitovelkaa kertyi jo ennen koronaa

Pandemia synnytti hoitovelkaa, mutta joillakin erikoisaloilla oli jonoja jo ennen koronakriisiä. Hoitovelan purkamiseen vaikuttaa muun muassa pandemiatilanteen kehitys.

Ulla Toikkanen
Kuvituskuva 1
Vesa-Matti Väärä

– Jonoja ei ole pandemian vuoksi syntynyt, koska potilaiden kokonaismäärä on vähentynyt, kertoo sairaalajohtaja Petri Virolainen TYKS:stä.

Kuvituskuva 2
Vesa-Matti Väärä

– Hoitovelka pystytään todennäköisesti hoitamaan sisäisin resurssisiirroin, Petri Virolainen sanoo.

TYKS:n jonotilanne on aika hyvä. Varsinaisesti koronapandemian vuoksi syntynyttä hoitovelkaa ei TYKS:ssä ole. Potilaita oli vähemmän jonossa marraskuun 2020 lopussa kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan.

TYKS:ssä on jonoja psykiatriassa, korva-, nenä- ja kurkkutaudeilla sekä kuulonhuollossa. Jossain määrin hoitovelkaa on syntynyt niin ikään silmätaudeille.

Mammografiatutkimuksiin on syntynyt jonoja henkilöstöpulan vuoksi. Erityisesti radiologeista on tällä hetkellä pulaa. Niin ikään psykiatrien rekrytointi on ollut välillä haasteellista, mutta nyt vakanssit on saatu aika hyvin täytettyä.

”Jonojen purkamiseen menee helposti puoli vuotta.”

Juha Tuominen

– Pystyimme koronapotilaiden hoidosta huolimatta hoitamaan perustehtävämme, erikoissairaanhoidon, hyvin. Jonoja ei ole pandemian vuoksi syntynyt, koska potilaiden kokonaismäärä on vähentynyt, kertoo sairaalajohtaja Petri Virolainen TYKS:stä.

Viime syksynä ei syntynyt merkittävää hoitovelkaa oman toiminnan kautta.

– Hoitovelkaa saattaa tulla, jos perusterveydenhuollossa on sellaisia potilaita, jotka odottavat lähetettä erikoissairaanhoitoon.

Hoitovelka pois sisäisin resurssisiirroin

Virolaisen mukaan hoitovelka pystytään todennäköisesti hoitamaan sisäisin resurssisiirroin.

Mediaanijonotusaika toimenpiteisiin on 32 vuorokautta ja hoidon tarpeen arvioimiseen 29 vuorokautta.

– Hoitotakuu toteutuu melko hyvin. Meillä on erikoisalakohtaisia eroja jonotusajassa toimenpiteisiin ja hoidon tarpeen arvioimiseen. Hoitotakuun ylittäviä potilaita on jonkin verran.

Etävastaanottojen määrä on kasvanut TYKS:ssä. Virolainen kuitenkin muistuttaa, että etävastaanotto ei ole tekijän näkökulmasta nopeampi toimenpide kuin tavallinen vastaanotto.

– Vaikka etävastaanottojen prosentuaalinen kasvu on huomattavaa, ne eivät ole silti syrjäyttäneet normaalia vastaanottotoimintaa.

Jonot ovat lyhentyneet OYS:ssa

OYS:ssa odotti hoitoa keväällä juuri ennen koronapandemian alkua 155 potilasta yli hoitotakuun. Eniten jonossa oli gastrokirurgisia, ortopedisia, yleiskirurgisia ja plastiikkakirurgisia potilaita.

Operatiivisen tulosalueen johtaja Päivi Laurila OYS:sta mainitsee, että viime elokuun lopussa jonossa odotti 1 160 potilasta yli hoitotakuun määräajan. Ylivoimaisesti eniten odotettiin pääsyä ortopedisiin leikkauksiin: jonossa oli 650 potilasta.

Plastiikkakirurgisiin leikkauksiin jonotti elokuun lopussa 150 potilasta. Gastrokirurgian, neurokirurgian, yleiskirurgian, urologian ja käsikirurgian jonoissa oli noin 50–70 potilasta kussakin.

– Lopuilla erikoisaloilla hoitoa odotti noin 10 potilasta. Jonoa alettiin lyhentää heti lomien jälkeen. Tällä hetkellä yli hoitotakuun odottavia potilaita on 430, joista eniten on ortopedian, neurokirurgian ja plastiikkakirurgian erikoisaloilta.

Hoitovelkaa gastrokirurgialla

Hoitovelkaa oli kertynyt pääosin gastrokirurgialla jo ennen koronapandemiaa. Lisäkapasiteettia tämän hoitovelan purkamiseen saatiin syksyllä 2019. Myös vuodeosastopaikkoja tuli silloin lisää.

”Jos koronatilanne sallii jatkaa normaalia ­leikkaustoimintaa, hoitokuun ylittävät jonot ­saadaan pääosin purettua loppukeväästä.”

Päivi Laurila

– Oletus oli, että velka olisi ollut hoidettu huhtikuun 2020 loppuun mennessä, jos koronapandemiaa ei olisi tullut.

Lue myös

Laurila arvioi, että jos koronatilanne sallii jatkaa normaalia leikkaustoimintaa, hoitokuun ylittävät jonot saadaan pääosin purettua loppukeväästä tänä vuonna.

– Suunta on oikea, ja jono on lyhentynyt jo viime syksynä huomattavasti.

OYS:ssa on lisätty etäkonsultaatioita ja digihoitopolkujen asiointia. Laurilan mukaan määrät ovat edelleen niin pieniä, ettei niillä ole ollut merkittävää vaikutusta jonoihin.

HUS:ssa jonoja silmätaudeilla, käsikirurgiassa ja ortopediassa

Hoitovelkaa on HUS:ssa kertynyt silmätaudeille, käsikirurgiaan ja ortopediaan koronapandemian vuoksi. Niissä oli jonoja jo ennen pandemiaa.

– Meillä on hoitotakuun ylittäviä odotusaikoja näillä muutamilla erikoisaloilla, kertoo HUS:n toimitusjohtaja Juha Tuominen.

Hänen mukaansa jonojen purkamiseen menee helposti puoli vuotta. Tälle vuodelle on budjetoitu rahaa jonojen lyhentämiseen hieman enemmän kuin normaalisti.

– Jonojen purkaminen riippuu siitä, miten koronatilanne muuttuu. Nyt emme tiedä, miten pandemia etenee.

Etävastaanotot ovat osaltaan helpottaneet poliklinikkatoiminnan jonoja HUS:ssa.

– Hoitovelkaa on kuitenkin sellaisilla toimialoilla, joilla vaaditaan fyysistä käyntiä.

Kirjoittajat

Ulla Toikkanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030