Huonot työolot ja väsymys kiusaavat koululaisia Helsingissä
Helsinkiläiset koululaiset joutuvat usein työskentelemään olosuhteissa, jotka haittaavat koulutyötä. Joka toinen vuosi Helsingissä tehtävän kouluterveyskyselyn tuloksissa oppilaat ilmoittivat ongelmaksi luokan ilmanvaihdon, lämpötilan ja vetoisuuden. Ergonomiassa, sosiaalitiloissa ja siivoamisessa on myös usein puutteita. Huonot työolot ja oppimisvaikeudet kulkevat käsi kädessä. Eniten oppimisvaikeuksia ilmoittaneet kokivat myös eniten pulmia työoloissa.
- Oppilaiden oppimiskyvyn ylläpitäminen kouluissa on yhtä tärkeää kuin työntekijöiden työkyvyn ylläpitäminen työpaikoilla, totesi tutkimuksen tuloksia esitellyt professori Matti Rimpelä Stakesista.
Hänen mielestään koulujen tulisi säännöllisesti tehdä hyvinvointiarvio, jonka muutokset kirjattaisiin vuosikertomukseen. Näin saataisiin aikaan hyvinvointitase samaan tapaan kuin tilinpidossa seurataan talouden kehitystä. Erityisesti tulisi kantaa huolta poissaoloista, sillä myöhästely, pinnaus ja valikoiva tunneille osallistuminen on nuorten tulevaisuuden kannalta hälyttävä merkki ja koulun yleistä vointia kuvaava vahva indikaattori.
Oppimisvaikeuksia ei voi laittaa pelkästään kouluolosuhteiden tiliin. Oppilaiden väsymys, johon on viime aikoina kiinnitetty runsaasti huomiota, on eräs tuloksia heikentävä tekijä, johon kodit ja vanhemmat voivat vaikuttaa. Nuorten väsymys koulussa johtuu pitkälti liian lyhyestä yöunesta. Peruskoulun yläasteen oppilaiden pitäisi saada yhdeksän tunnin yöuni, jotta he jaksaisivat työskennellä täysipainoisesti. Rimpelän mielestä koulun alkamisajan siirtäminen myöhäisemmäksi ei ratkaise väsymysongelmaa - se vain siirtää koko päivän aikataulua eteenpäin. Hän suosittelee, ettei murrosikäisen huoneeseen sijoiteta televisiota tai tietokonetta, koska vanhempien on vaikeampi valvoa sen sulkemista iltaisin.
Kouluterveyskyselyssä huhtikuussa 1998 oli mukana yli 6 000 peruskoululaista ja 1 500 lukiolaista. Kyselyn vastauksista ilmeni, että koettu terveydentila on edellisestä kyselystä 1996 hieman huonontunut. Erityisesti juuri väsymystä kokevien osuus oli lisääntynyt. Lähes päivittäin itsensä väsyneeksi tuntevien osuus oli kasvanut kahdeksasta 13:een prosenttiin. Muut koetut sairaudet tai oireet liittyivät astmaan ja allergiseen nuhaan, niska-hartiakipuun ja päänsärkyyn, joita oppilaat kertoivat nyt potevansa enemmän kuin kaksi vuotta sitten. Masentuneisuutta mitattiin nyt ensi kertaa. Tytöistä 15 % ja pojista 7 % ilmoitti kärsivänsä keskivaikeasta tai vaikeasta masentuneisuudesta. Luvut ovat hieman suuremmat kuin muualla maassa aikaisemmin tehdyissä selvityksissä on saatu.
Oppimisvaikeuksiin liittyy psykosomaattisia oireita, kuten päänsärkyä, niska-hartiakipua, vatsakipuja jne.
- Koulussa tulisi oppia kuuntelemaan myös omaa elimistöä. Se on yhtä tärkeä taito kuin derivoiminen ja englannin kieli. Koulujen liikunnanopetuksen tulisikin ehkä suuntautua enemmän terveysliikuntaan, koska kouluikäisillä ilmenee paljon sellaisia oireita, joita yleensä on totuttu näkemään vasta työelämässä, sanoi Rimpelä.
Helsinkiläisille 14-18-vuotiaille oppilaille suunnattu kouluterveyskysely on osa Kouluterveys 2002 -yhteistyöohjelmaa. Siinä tutkitaan peruskoulujen, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten oppilaiden koulukokemuksia, terveyttä ja terveystottumuksia sekä kehitetään oppilashuollon työtapoja ja terveysopetusta ja sovelletaan työterveyshuollon menetelmiä kouluyhteisössä. Helsingin kaupunki on julkaissut tämänvuotisesta selvityksestä raportin Kouluterveyskysely Helsingissä 1996 ja 1998: muutokset nuorten koulukokemuksissa, terveydessä ja päihteiden käytössä.
