HUS:n uusi johtaja Aki Lindén jalkauttaisi erikoissairaanhoitoa, jos isäntäkaupungit soteen lähtisivät. Lääkärien luottamusmiehet näkevät jalkauttamiskuviossa monta mutkaa.

Peruspalveluministeri Paula Risikon lanseeraama sosiaali- ja terveysaluemalli puhuttaa HUS:n isäntäkaupunkeja. Ainakin Helsinki ja Espoo ovat väläyttäneet vihreää valoa HUS-piirin jakamisesta sote-alueisiin.

Viiden sote-alueen mallissa vaativan erikoissairaanhoidon oletettaisiin jäävän nykyisiin HYKS-sairaaloihin, muut sote-alueet muodostuisivat neljän aluesairaalan ympärille. Joidenkin arvioiden mukaan HUS jäisi elämään sairaanhoitopiirinä, toiset olisivat valmiit hautaamaan koko jättiläisen.

HUS:n johtajana työn toukokuussa aloittava Aki Lindén kommentoi asian olevan "erittäin monimutkainen".

– Mielestäni vaativan sairaalatoiminnan hajottaminen hallinnollisesti nykyisiä sairaanhoitopiirejä pienemmille toimijoille olisi täysin virheellinen kehityssuunta. Se johtaisi laadun heikentymiseen, eriarvoisuuden lisääntymiseen, terveydenhuollon kustannusten nousuun ja kilpavarusteluun sairaalalaitteissa.

Sote-asia ei ole Lindénin mielestä kuitenkaan mustavalkoinen. Eräs järkevä muutos olisi tehdä Uudellemaalle sote-alueita ja viedä niille erikoissairaanhoidon avohoitoa.

– Avohoito ja polikliininen toiminta sopisi sote-alueille hyvin. Ei jokaisen silmälääkärikäynnin tarvitse tapahtua liikenteellisesti ruuhkautuneella Meilahden alueella.

Erikoislääkäreitä terveyskeskuksiin?

HUS:n lääkärien luottamusmiehet näkevät monta mutkaa ajatuksessa jalkauttaa erikoissairaanhoitoa terveyskeskuksiin. Lähtökohtana he toivovat, että terveyskeskuksessa määräpäivinä vastaanottoa pitävä erikoislääkäri olisi HUS:n palkkalistoilla, eikä tulisi yksityissektorilta, sillä muuten olisi vaikea kontrolloida saman indikaatioasettelun toteutumista tutkimuksissa ja hoidoissa.

– Sairaaloilla ei ole mahdollisuutta siirtää lääkäreitä terveyskeskuksiin ilman lisäresurssointia. Monet toiminnot joudutaan resurssipulan takia nykyisinkin tekemään lisätöinä, tai siirtämään ne esimerkiksi yksityissektorille, operatiivisen yksikön luottamusmies Jukka Sirén sanoo.

Terveyskeskuksissa kannattaisi säästönäkökulmaa ajatellen tehdä vain tutkimuksia, johon riittävät "pelkät kädet": jos tutkimusvälineet puuttuvat, potilas on joka tapauksessa lähetettävä erikoissairaanhoitoon.

Pääluottamusmies Risto Avela näkee hyvänä asiana koulutuksellisen mahdollisuuden. Terveyskeskuslääkäri voisi osallistua esimerkiksi polvivaivoihin erikoistuneen ortopedin vastaanottotilanteisiin ja oppia itse pitämään "ensimmäisen kierroksen polvipolia".

¬ –Myös rahallista kannustinta tarvittaisiin, ja sellaisena voisi toimia esimerkiksi "nuppilukupäivä". Konsulttina toimivan erikoislääkärin pitäisi päästä samoihin ansioihin kuin terveyskeskuslääkärin, Avela sanoo.

Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Risto Ihalainen pitää ajatusta erikoislääkärien istuttamisesta autossa tien päällä vähintäänkin kummallisena, sillä heistä on pian pulaa eläkevirran takia.

- Toimiva sähköinen konsultaatio olisi paras ja taloudellisin ratkaisu. Sote-mallille on suurempi poliittinen kuin terveydenhuollon tarpeista lähtevä toiminnallinen tai vakuutusmatemaattinen tilaus, Ihalainen muotoilee.

Jaana Ahlblad
kuva: Lehtikuva

Lue koko juttu huomenna 19.3. ilmestyvästä Lääkärilehdestä.