Ajan­kohtai­sta

Huumekokeilut ja ongelmakäyttö ovat lisääntyneet koko 2000-luvun ajan

Vielä 1990-luvun alussa Suomessa käytettiin vähän huumeita läntiseen Eurooppaan verrattuna.

Hertta Vierula
Kuvituskuva 1
Dmitry Volochek/Adobe/AOP

Suomalaisten huumekokeilut ovat nelinkertaistuneet 90-luvun alusta lähtien.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisi tänään Huumetilanne Suomessa 2020 -raportin. Raportin mukaan huumeiden vuoksi hoitoon hakeutuneiden määrä on kasvanut viime vuosina. Myös huumekuolemien määrä kasvaa. Lisäksi huumausainerikokset ja huumaantuneena ajaminen ovat lisääntyneet viisi vuotta peräkkäin.

Huumeiden kokeilu ja käyttö ovat tyypillisimpiä 25–34-vuotiailla. Heistä 45 prosenttia on kokeillut huumeita ainakin kerran elämänsä aikana. Tavallisin kokeiltu tai käytetty huume on kannabis, jota vuoden 2018 huumekyselyn mukaan on kokeillut noin 24 prosenttia väestöstä. Muiden huumeiden kokeilu ja käyttö on väestötasolla vähäistä.

Vajaa kolmannes ongelmakäyttäjistä on naisia

Tuoreimman arvion mukaan Suomessa oli 31 100–44 300 amfetamiineja ja opioideja ongelmallisesti käyttävää ihmistä vuonna 2017. Väestöön suhteutettuna tämä tarkoittaa, että huumeita ongelmallisesti käyttäviä on 0,9–1,3 prosenttia kaikista 15–64-vuotiaista suomalaisista. Heistä vajaa kolmannes on naisia. Huumeiden ongelmallinen käyttö on yleisintä 25–34-vuotiailla ja toiseksi yleisintä 35–44-vuotiailla.

Huumesairauksien vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodehoidossa olleiden potilaiden ja hoitojaksojen määrä on lisääntynyt viimeisen viiden vuoden aikana. Lisääntyminen näkyy sekä päihdehäiriö- että myrkytysdiagnooseissa. Myös erikoissairaanhoidon avohoidossa huumesairauksien vuoksi hoidossa olevien asiakkaiden ja käyntien määrä on lisääntynyt viimeisen viiden vuoden aikana. Pääosa näistä käynneistä liittyy opioidikorvaushoitoon.

Lue myös

Päihdehuoltoon hakeutuneiden asiakkaiden tyypillisimmät ensisijaiset ongelmapäihteet ovat opioidit (39 %), stimulantit (19 %) ja kannabis (18 %). He ovat myös keskimäärin hyvin huono-osaisia: 55 prosentilla on vain peruskoulututkinto, 50 prosenttia on työttömiä, ja 18 prosentilla ei ole vakinaista asuntoa.

Välittömiä huumekuolemia oli 261 vuonna 2018

Välittömien huumekuolemien määrä on lisääntynyt viime vuosina. Näissä tapauksissa peruskuolinsyynä on huumeiden käyttöön tai riippuvuuteen viittaava diagnoosi tai huumeyliannostus. Vuonna 2015 välittömiä huumekuolemia oli 176. Vuonna 2018 vastaava luku oli 261.

Sama kehitys näkyy huumemyrkytyskuolemissa ja vainajista tehdyissä huumelöydöksissä. Huumemyrkytyskuolemia oli 189 vuonna 2019 ja huumelöydöksiä 433.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030