Töksähteleekö työnteko? Tee kollegojen kanssa häiriöpäiväkirja.

Labratulokset ovat hukassa, vastaanottoaikana puhelin soi jatkuvasti ja ovelta tuodaan kaikenlaista tehtävää. Työ ei suju, ärsyttää. Mitä tehdä?

Lääkärillä on oikeus ja velvollisuus tuoda työyhteisössään esiin asioita, jotka omassa työssä takkuavat. Samalla on kuitenkin esitettävä ideoita, miten ongelmat voisi ratkaista.

Näin tiivistää Työterveyslaitoksen teemajohtaja, LT Kari-Pekka Martimo nykyaikana vaadittavien työyhteisötaitojen ytimen.

- Vaikka ei ole olemassa hokkuspokkuskeinoja, aina voi miettiä, mitä ratkaisuja voisi kokeilla. Pahoinvointipuhe ei ole tämän päivän työelämää. Oman työn kehittämisessä on oltava aktiivinen, Martimo painottaa.

Kirjaa hankalat tilanteet

Martimon mukaan työssä tulevia ongelmia voi käsitellä esimerkiksi yhteisen häiriöpäiväkirjan avulla. Työyhteisö kirjaa viikon ajalta tilanteet, joissa työ on hankalaa tai tieto ei kulje. Tilanteet kuvataan päiväkirjaan mahdollisimman konkreettisesti.

Jos samanlaisia tilanteita on useita, työyhteisön kannattaa miettiä, mikä niitä yhdistää ja mistä ne johtuvat. Toimintaa voi sitten kehittää pienryhmässä.

Martimo muistuttaa, että ideoita ei kannata lytätä. Niitä voi kokeilla kuukauden ajan, ja kokeilusta ainakin oppii.

Muutokset saattavat olla pieniä, mutta tuntuvia. Lääkärin vastaanottotilanne voi rauhoittua vaikka soittopyynnöillä ja konsultaatiohetkellä.

Häiriöpäiväkirjan koordinoijaksi sopii esimerkiksi esimies tai työterveyshuollon edustaja.

Velvollisuus tulla vastaan

LKT, emeritusprofessori Jouko Lönnqvist on ollut konsulttina työyhteisöjen ristiriitatilanteissa. Hän korostaa mielipiteen kertomisen ohella sitä, että työntekijä pystyy luopumaan hiukan omista näkemyksistään ja rakentamaan yhteistä tavoitetta.

Lönnqvistin mukaan hyviin työyhteisötaitoihin kuuluu tietää työn tavoitteet, miten niihin päästään sekä miksi työtä tehdään.

Kaikissa työyhteisöissä on joskus jännitteitä ja ristiriitoja.

- Esimiehen tulee olla avoin, eikä hän saa pelätä erilaisia mielipiteitä. Ongelmat on tunnistettava, niitä kohti on mentävä rohkeasti ja sitten soviteltava. Työhön liittyy velvollisuus tinkiä ja tulla vastaan, Lönnqvist sanoo.

Keskeneräinen muutos rassaa

Kari-Pekka Martimo katsoo, että työyhteisötaitoja ei opi koulun penkillä, vaan lähinnä mallioppimisen kautta. Työyhteisön kulttuuri ja esimies vaikuttavat paljon.

Martimon mukaan jokaisella työpaikalla kannattaa selvittää, mikä työntekijöiden mielestä tukee työhyvinvointia. Usein vastaukset liittyvät työn sujumiseen ja siinä onnistumiseen. Pahin uhka lääkärin työhyvinvoinnille ovat keskeneräiset, toistuvat ja pitkittyneet muutokset.

Martimon mukaan lääkärivaje on painava syy keskustella työpaikalla siitä, miten työ tehdään riittävän hyvin. Jos resurssit pienenevät mutta standardit pysyvät samoina, työhyvinvointi ajautuu kriisiin.

- Yleensä ihminen voi hyvin, kun voi tehdä mielekkääksi kokemaansa työtä hyvin.

Näin kokous onnistuu

➤ Valmistaudu. Kaikkien osallistujien tulee tietää, mitä odotetaan ja mistä keskustellaan.

➤ Rajaa. Asialistasta tulee realistinen, eivätkä asiat ole liian erilaisia.

➤ Aikatauluta. Ensimmäiset asiat vievät usein eniten aikaa. Sovi, kuinka kauan yhtä asiaa käsitellään. Aihe voi jäädä kesken ja siihen palataan myöhemmin.

➤ Avaudu. Jokainen kertoo mielipiteitään.

➤ Pysy asiassa. Ei hallitsemattomia purkauksia.

➤ Jousta. Vältä vakiintuneita tuppisuun tai suupaltin rooleja.

➤ Kierrätä. Puhetta voivat vuorotellen johtaa muutkin kuin esimies, vaikka hän tekeekin päätökset. Piintyneiden roolien rikkominen virkistää.

➤ Kirjaa. Poissaoleville kannattaa tehdä muistio, jota paikalla olleetkin voivat tarvittaessa myöhemmin lukea.

➤ Peilaa. Kokouksen lopuksi voidaan puhua siitä, mikä meni hyvin ja mikä olisi voinut mennä paremmin. Näin työyhteisö oppii itsereflektiota.

➤ Opettele. Erilaisia kokoustekniikoita voi harjoitella. Toimintatapojen muuttaminen voi muuttaa samalla koko työkulttuuria.