- Sitä kuulostelee missä on kiva työilmapiiri, kiteyttää työpaikan valinnan terveyskeskuslääkäri Anna Peitola. Työelämän tutkija Pia Heilmann on huolissaan siitä, että julkinen terveydenhuolto ei osaa mainostaa hyvää työilmapiiriä eikä tarjolla olevia etuja. Porvoossa työnantaja ryhtyi kiillottamaan kilpeään jo jokunen vuosi sitten.

Porvoon kaupunki havahtui kolmisen vuotta sitten krooniseen lääkäripulaan. Tarvittavista terveyskeskuslääkäreistä puuttui noin kolmasosa. Ratkaisuksi räätälöitiin Porvoon mitalla etuja: motivoiva palkka, ei päivystyspakkoa, linja-autokyyti Helsingistä ja lisäksi varmuus siitä, että kaupunki sitoutuu lääkärien määrän lisäämiseen tosissaan.

Porvoon terveyskeskuksen johtavan lääkärin Pekka Hosian mukaan panostus vaikutti halutusti, sillä nyt kaikissa vakituisissa lääkärinviroissa on haltija ja pitkien työsuhteiden rekrytointi sujuu hyvin. Sen sijaan lyhytaikaisia sijaisia Porvooseen on yhä vaikea saada.

- Olemme myös saaneet aika hyvin lääkäreiden vastuuväestöjä pienemmiksi. Tällä hetkellä keskimääräinen vastuuväestö on noin 1 700, joillakin lääkäreillä menee yli kahdentuhannen, Hosia sanoo.

Rekrytointivaltteja on mietittävä tosissaan

Porvoon tapaan julkinen terveydenhuolto on kautta maan heräämässä: työvoimasta kilpailtaessa on kiinnitettävä huomiota työnantajakuvan luomiseen ja rekrytointiprosessiin.

Työelämän tutkijan, professori

Pia Heilmannin

mukaan kehittämisellä on jo kiire. Suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle lähivuosina.

- Valtit ovat käsissään sillä organisaatiolla, joka viimeistään nyt alkaa miettiä työnantajakuvaansa ja parantaa rekrytointiprosessejaan.

Heilmannin mukaan nykypäivän lääkäri äänestää herkästi jaloillaan, jos työilmapiiri ei miellytä tai työtä on yksinkertaisesti liikaa. Lisäksi puskaradio soi lääkäripiireissä kenties tavallistakin kuuluvammin. Heilmann arvioi, että tuttavuus- ja ystävyyssuhteiden aktiivinen ja runsas hyödyntäminen työmarkkinoilla on lääkärikunnalle erityisen tunnusomaista.

Kollegan suositukset merkitsevät paljon

Porvoossa työskentelevät terveyskeskuslääkärit Tanja Eklöf ja Anna Peitola valitsivat nykyiset työpaikkansa pitkälti myönteisten ennakkotietojen perusteella.

- Nythän on hyvät työmarkkinat ja voi miettiä minne haluaisi mennä töihin. Sitä kuulostelee missä on kiva työilmapiiri ja missä asiat järjestetään hyvällä tavalla työntekijöiden kannalta, kiteyttää Peitola.

Peitola aloitti viime joulukuussa Askolinintien terveysasemalla. Sinne hän rekrytoitui tavalla, joka on Pia Heilmannin mukaan hyvin tyypillinen lääkärikunnalle: ystäväkollegan kautta.

- Ystäväni ehti monena vuonna Lääkäripäivillä mainostaa Porvoon terveyskeskusta. Hän oli aina tyytyväinen, kertoi toistuvasti kuinka kiva täällä oli työskennellä ja pyyteli minua tänne. Kun toinen kollega jäi äitiyslomalle ja lupasin hakea sijaisuutta, ylilääkäri soitti ja sanoi että "tällaista olet kuulemma mennyt lupaamaan".

Viidakkorumpu kertoi työn hallittavuudesta

Peitolalla oli hyvä käsitys Porvoon terveyskeskuksesta jo eurolääkäriajoilta kymmenen vuoden takaa. Koska samat kollegat olivat töissä edelleen, kyseessä ei voi olla ihan huono paikka, hän päätteli. Työpaikan vaihdosta huolimatta Peitola asuu Helsingissä ja kulkee Porvooseen päivittäin joko omalla autolla tai työnantajan järjestämällä ilmaisella linja-autokyydillä.

Työpaikan vaihtamisessa veto Porvooseen oli merkittävämpi tekijä kuin työntö Helsingistä.

- Ykkösenä oli mielikuva työn hallittavuudesta: se että työajan voi sovittaa tämänhetkiseen perhetilanteeseen, kuvaa 1- ja 3-vuotiaiden poikien äiti uuteen työpaikkaan houkutelleita tekijöitä.

Peitola tekee nelipäiväistä työviikkoa ja on monien muiden perheellisten kollegoiden tavoin päivystämättä: se on valinta jonka Porvoon paketti mahdollistaa. Samaan ratkaisuun on päätynyt Tanja Eklöf, myös voidakseen olla enemmän yhdessä lapsensa kanssa.

- Kukaan ei täällä ihmettele, jos päättää olla päivystämättä.

- Työajoista voidaan neuvotella. Minut tänne houkutelleella kollegalla on 6-vuotiaat kaksoset ja hän on aina vaikuttanut jaksavan ja viihtyvän työssään hyvin. Samoin täältä pääsee hyvin koulutukseen. Lisäksi minua ilahdutti se, että Porvoossa on sitouduttu väestönkasvun mukaiseen virkakehitykseen ja että tavoitteena on 1 600-1 700 henkilön vastuuväestöt lääkäriä kohti, Peitola erittelee.

- Lisäksi kollegat ovat innostuneita, tekevät kunnolla työnsä ja ovat kiinnostuneita muustakin kuin pelkästä lääketieteestä.

Kriisit puidaan yhteistuumin

Porvoossakaan aurinko ei kaiken aikaa helota taivaan täydeltä. Eklöf ja Peitola korostavat, että töitä on paljon ja hetkittäin se uhkaa uuvuttaa.

Esimerkiksi Rauhankadun asemalla on ollut jonkinasteisia kriisiviikkoja henkilökunnan työuupumuksen ja sairasteluiden takia. Kriisi setvittiin kuitenkin saman tien palaverissa, jossa kaikki halukkaat esittivät näkemyksensä ja toiveensa.

Eklöfin ja Peitolan mielestä työn ajoittaista raskautta tasapainottavat työn mielekkyys ja hyvä työilmapiiri. Käytännössä se näkyy muun muassa tiiviissä yhteistyössä esimiehen ja muiden kollegoiden kanssa.

- Täällä puututaan ongelmiin heti jos niitä ilmenee, sanoo Tanja Eklöf.

Porvoon edut paketissa

Sekä peruspalkka että käynti- ja toimenpidepalkkiot VES:n mukaisia paremmat. Erillinen lisä omiin tehtäviin kuulumattomien töiden hoidosta.

5-10 päivän jatkokoulutus vuosittain. Tähän sisältyy kansainvälinen kongressi EU:n tai Pohjoismaiden alueella.

Ei päivystysvelvollisuutta. Halutessaan saa päivystää yksityisen firman kautta.

Ilmainen työmatkakuljetus Helsingistä ja Espoosta Porvooseen.

Työelämän tutkija: Tuokaa viestintänne 2000-luvulle

- Tähän asti työnantajilla on ollut varaa valita työntekijänsä. Kohta ei enää ole, kiteyttää työelämän tutkija, professori

Pia Heilmann

.

Vaikka tarjolla olevan työn sisältö ja määrä olisi mielekäs ja työpaikan ilmapiiri avoin ja mukava, tämä pitää osata kertoa työn hakijoille - mielellään nykyaikaisen viestinnän keinoin. Viestinnän asennetta ja henkeä on nykyaikaistettava, Heilmann tiivistää.

Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa työskentelevä Heilmann on tutkinut erityisesti työnantajakuvan merkitystä sairaalaorganisaation rekrytoinnissa.

- Työnantajien tulisi hyödyntää viestinnässään nykyistä enemmän ja tehokkaammin erilaisia tekniikoita. Esimerkiksi internetin käyttö rekrytointiprosessin välineenä kulkee yhä monissa organisaatioissa lapsenkengissään. Samoin suoraan erilaisilta ammattimessuilta ja oppilaitoksista rekrytoimista hyödynnetään heikosti.

Heilmannin mukaan markkinoinnin monien perusasioiden heikko osaaminen korostuu rekrytointiprosessissa. Pahimmillaan puutteet leimaavat koko organisaation vaikkapa tehottomaksi.

Rekrytointiprosessissaan työnantajan tulisi asettautua hakijan tilanteeseen ja markkinoida sekä työtä, työympäristöä että tarvittaessa koko seutua: mitä ainutlaatuisia ja kiinnostavia työtehtäviä ja etuja juuri tämä työpaikka tarjoaa, millaisia harrastusmahdollisuuksia ja palveluja tällä paikkakunnalla on ja miten työnantaja voi mahdollisesti tukea niiden hyödyntämistä, Heilmann neuvoo.

Porvoon paketti nostaa perusterveydenhuollon arvostusta

- Nykyään nuori lääkäri sanoo, että hän haluaa tehdä puoli vuotta kokopäiväistä työpäivää ja sen jälkeen puoli vuotta puolipäiväistä. Meidän pitää olla joustavia ja sanoa, että "okei, asia järjestyy". Ajan henkeen pitää vastata, kuvaa Porvoon terveyskeskuksen johtava lääkäri

Pekka Hosia

.

Työnantajakuvan nykyaikaistamisella on Hosian mukaan kiire.

- Kyllä kuntasektori on rekrytoinnissa jäänyt vähän 1980-luvulle. Mehän kilpailemme yksityissektorin, reppufirmojen ja lääketeollisuuden kanssa; siinä kuviossa pääsemme harvoin samalle viivalle.

Porvoon paketin yhtenä tietoisena pyrkimyksenä on nostaa perusterveydenhuollon statusta.

- Jatkokoulutuksessa on aika tyypillistä, että neurokirurgi tai kardiologi ilman muuta pääsee kansainvälisiin kongresseihin seuraamaan oman alansa kehitystä, mutta yleislääketieteen spesialistille samaa ei haluta suoda.

- On hyvin tärkeää, että lääkärimme kokevat olevansa arvostettuja.