1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Hyvän työterveyshuoltokäytännön yleisperiaatteet
Ajan­kohtai­sta 35/1994 vsk 49 s. 3727

Hyvän työterveyshuoltokäytännön yleisperiaatteet

Ensi vuoden alusta voimaan tuleva sairausvakuutuslain uudistus (782/94) muuttaa työterveyshuollon kustannusten korvaamista koskevia säännöksiä. Nykyisestä toimenpidekohtaisesta korvausjärjestelmästä siirrytään työntekijäkohtaisiin korvauksiin, kuten helmikuun alussa työterveyshuollon maksu- ja korvausjärjestelmän kehittämisvaihtoehdoista muistionsa jättänyt työryhmä oli esittänyt. Lain mukaan korvausta suoritetaan työterveyshuollon, sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon järjestämisestä aiheutuneista kustannuksista 50 % valtioneuvoston vahvistamien perusteiden mukaan siten kuin Kansaneläkelaitos tarkemmin määrää. Yleislääkäritasoisen avosairaanhoidon ja avohoitona annettavan terveydenhoidon kustannuksia korvataan enintään väestövastuista perusterveydenhuoltoa vastaavin osin.

Maksettava korvaus määräytyy työntekijäkohtaisen laskennallisen enimmäismäärän rajoissa. Laskennallinen enimmäismäärä määritellään hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisen toiminnan kustannusten perusteella. Valtioneuvosto antoi lokakuun lopulla päätöksen hyvän työterveyshuoltokäytännön yleisperiaatteista. Korvaamisessa pyritään korostamaan työpaikkakohtaista työterveyshuollon tarpeellisen sisällön arviointia.

Lue myös

Päätöksen mukaan työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, hyvin toimiva työyhteisö, työhön liittyvien sairauksien ehkäisy sekä työntekijän työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Työterveyshuollon sisältöä harkittaessa tulee ottaa huomioon työn fysikaaliset, kemialliset ja biologiset altisteet sekä fyysinen ja psyykkinen kuormittavuus ja työympäristöstä johtuva sairastumisen tai tapaturman vaara, samoin kuin työntekijän terveydentila sekä työ- ja toimintakyky. Nämä seikat tulee selvittää niin, että voidaan arvioida, mitä ongelmien korjaamiseksi voidaan tehdä.

Työnantajan on käytettävä työterveyshuollon suunnittelussa ja järjestämisessä riippumattomina asiantuntijoina terveydenhuollon ammattihenkilöitä: työterveyshuollon erikoislääkäreitä sekä muita lääkäreitä, terveydenhoitajia ja fysioterapeutteja, joilla on työterveyshuollon toteuttamiseen tarvittava koulutus.

Työterveyshuollon korvaussäännösten muuttaminen ei sosiaali- ja terveysministeriön mukaan aiheuta muutoksia työterveyshuollon keskimääräiseen kustannustasoon. Tavoitteena on, että resurssit kohdistetaan uudelleen, enemmän ehkäisevään ja työkykyä ylläpitävään toimintaan.

Etusivulla juuri nyt

Liitossa
Lääkäriliitto sai uusia kunniajäseniä

Lääkäriliiton valtuuskunta kutsui kunniajäseniksi Kirsti Pakkalan, Heikki Pälven ja Hanna Salmenpohjan.

Liitossa
Lääkäriliiton kollegiaalisuuspalkinnot Ilkka Kunnamolle ja Sirpa Lindroosille

Palkinnot luovutettiin ­Lääkäriliiton 110-vuotisjuhla­tilaisuuden ­yhteydessä Helsingissä.

Ajassa
Hallitus varautuu koronavirukseen rahalla ja koordinaatioryhmällä

THL on päivittänyt tällä viikolla laboratorio- ja toimintaohjeita koronavirukseen liittyen.

Ajassa
HUS nosti riippumattomuuden ykköseksi

– Silloin kun jokin koulutus katsotaan tarpeelliseksi, ensisijaisesti HUS kustantaa itse henkilökuntansa osallistumisen siihen, sanoo Piia Aarnisalo.

Ajassa
Mitä Lääkäriliitto minulle merkitsee?

Kolme lääkäriä kertoo liiton merkityksestä ja siitä, millaisia ajatuksia liiton juhlavuoden teema terveys ja kestävä kehitys herättää.

Ajassa
Jäsen uskoo vahvaan liittoon

Pirkko Miettinen kertoi Omin sanoin -haastattelussa, että Lääkäriliitosta on ollut helppo saada apua.