Tuutoroinnin merkitys selviää, kun opiskelijat ovat menneet työelämään.

Turun yliopistossa on järjestetty lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoille strukturoitua opettajatuutorointia vuodesta 2005. Ensimmäiset ohjelmassa mukana olleet opiskelijat valmistuivat vuosi sitten. He ovat kokeneet toiminnan hyödylliseksi, kyselytutkimuksesta selviää.

– Olemme etsineet tuutoreiksi hyviä tyyppejä, jotka soveltuvat roolimalleiksi. Nykyisin meillä on valinnanvaraa, sillä opettajat itse tarjoutuvat tuutoreiksi, kertoo professori Pekka Kääpä Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan koulutuksen tutkimus- ja kehittämisyksiköstä.

Opettajatuutoroinnin tarkoituksena on edistää lääkäriopiskelijoiden ammatillista ja henkilökohtaista kasvua, lisätä vuorovaikutusta opettajien kanssa sekä kehittää opiskelijoiden ammatti-identiteettiä.

Saattaen vaihdettava

Opiskelijatuutorit ohjaavat uusia opiskelijoita syyslukukaudella. Tämän jälkeen kuvioihin tulevat opettajatuutorit, jotka ohjaavat opiskelijoita opintojen loppuun. He kutsuvat opiskelijaryhmät tapaamisiin 1–3 kertaa lukuvuodessa ja myös tapaavat henkilökohtaisesti opiskelijoita ainakin kerran lukuvuoden ­aikana.

Opiskelijatuutoroinnin ja opettajatuutoroinnin suhdetta aiotaan jatkossa tiivistää. Jo nyt opiskelijatuutorit osallistuvat ensimmäiseen opettajatuutoritapaamiseen. Opiskelijat tavallaan vaihdetaan saattaen.

– Haluamme myös terävöittää tuutoroinnin tavoitteellisuutta entisestään. Oppiminen ja ammatillinen kasvu edistyvät, kun toiminnan päämäärät selkenevät.

Käävän mielestä opettajatuutoroinnin paras arvioija olisi valmistunut lääkäri itse tai hänen työnantajansa, koska he pystyvät näkemään toiminnan kokonaisarvon paremmin kuin tuutoroinnin kehitystoiminnassa ja ohjauksessa mukana olevat henkilöt.

– Opettajatuutoroinnin vaikuttavuutta olisi parasta tutkia sitten, kun lääkärit ovat menneet työelämään tai aloittaneet erikoistumisen. Ammatti-identiteetin kypsyminen alkaa vähitellen näkyä tässä vaiheessa. Lääkärit osaisivat tuolloin kertoa, mikä on tuutoroinnin todellinen merkitys.

Haastattelututkimuksella syvempää tietoa

Opettajatuutoroinnista tehtiin kysely ­viiden ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille keväällä 2010.

– Saimme aika hyvän kuvan opiskelijoiden mielipiteistä, koska vastaus­prosentti oli 65. Sähköinen kyselylomake meni kaikille opiskelijoille.

Käävästä tuutorointia koskevan kyselyn heikko puoli oli ajankohta. Opiskelijat eivät välttämättä jaksaneet vastata loppukeväästä kyselyyn, koska tuolloin heille tulee useita muitakin kyselyjä.

– Tulevaisuudessa on tarkoitus tehdä haastattelututkimus 2–3 vuoden kuluttua valmistumisesta. Näin selvitämme mielipiteitä ja kokemuksia kyselytutkimusta syvällisemmin.

Opettajatuutorointia on muissakin lääketieteellisissä tiedekunnissa. Erityisesti Yhdysvalloissa, Englannissa ja Ruotsissa toimintaa on ollut jo pidempään. Myös Suomessa tuutoritoimintaa on aloitettu useammassa lääketieteel­lisessä tiedekunnassa Turun mallin mukaan. Pitkäkestoisia tutkimuksia opiskelijoiden kokemuksista ja tuutoroinnin vaikutuksista ei kuitenkaan ole tätä ­ennen tehty.

Ulla Toikkanen

Kuva Panthermedia