Ihmisen fysiologia ei tue laihtuneen painonhallintaa Ihannepainon tavoittelusta siirryttävä pienten tavoitteiden painonhallintaan

Suomalaiset eivät kansakuntana enää liho niin kovaa vauhtia kuin viime vuosikymmenellä.

- Naisten painonnousu on jo pysähtynyt! kiittelee dosentti Aila Rissanen. Tämä on poikkeuksellista lihovassa Euroopassa.

Painonpudotus yksilön kohdalla tosin onnistuu paremmin kuin painonhallinta.

- Emme vieläkään täysin tiedä, miksi paino lähtee niin herkästi nousuun laihdutuskuurin jälkeen. Yhden väitöskirjatutkimuksen mukaan laihduttaneen, entisen lihavan ihmisen paino pyrkii nousemaan vielä neljä vuotta kuurin jälkeenkin. Pidemmästä ajasta ei ole seurantatutkimusta. Syömistään on tarkkailtava erittäin kurinalaisesta vielä vuosikausia laihdutuskuurin jälkeenkin.

- Fysiologia ei tue laihduttaneen ihmisen painonhallintaa. Kyse ei siis ole vain heikon mielen repsahduksesta, korostaa dosentti, ETT Mikael Fogelholm.

Tuoreen tutkimuksen mukaan perusaineenvaihdunnan taso laskee 4,9 prosenttia entisellä lihavalla ihmisellä laihdutuskuurin jälkeen. Parintuhannen kilokalorin ruokavaliossa se merkitsee noin 70 kcal päivässä.

Ilmiölle on annettu nimikin, reduced obese syndroma.

Lihavuustutkijoiden ja Lääketieteen toimittajien seminaarissa viime viikolla Helsingissä todettiin, että nykyistä enemmän pitäisi puhua fysiologian ja ravitsemuksen lisäksi myös laihduttamisen psykologisista tekijöistä. Jokainen lihava ja laihduttaja ei ole samanlainen.

Tavoitteita ei saisi asettaa liian koviksi. Jo 10 prosentin painonpudotus vaikuttaa positiivisesti elimistöön, mm. naisten hedelmällisyyteen. Naisilla viiden kilon laihdutus vähentää riskiä sairastua diabetekseen vähintään 50 prosenttia (JAMA 1995, 273:6). Kuuden kilon painonlasku alentaa 4 mmHg systolista ja diastolista verenpainetta (Suom. Lääkäril. 1995, 50).

Seminaarin yhteenvetona todettiin, ettei ylipainon haittoihin ja laihduttamisen hyötyihin suhtauduta vieläkään riittävän vakavasti. Paino koetaan yksityisasiaksi, josta edes lääkärin on vaikea keskustella potilaansa kanssa. Potilas puolestaan kaipaa tietoa ruokavaliota voimakkaammista laihdutuskeinoista, mm. orlistaatti-hoidosta tai kirurgisista toimenpiteistä, joista odottaa lääkäriltään asiallista ja tuoretta tietoa.

Koska laihduttamiseen on vaikea suhtautua kylmän rationaalisesti, potilas kaipaisi usein myös henkistä tukea. Tästä laihduttajan psykoedukaatiosta ei kuitenkaan vielä tiedetä riittävästi.