Ikikandiasetukseen valmistellaan jatkoaikaa

Sosiaali- ja terveysministeriössä nyt valmistellun, jatkoaikaa koskevan asetusmuutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1. syyskuuta ja poikkeussääntöä jatkettaneen kahdella vuodella.

Ikikandeja koskeva ongelma sai alkunsa, kun terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettuun asetukseen tehtiin muutos keväällä 2002. Asetuksen mukaan viransijaisina eivät enää voisi toimia sellaiset opiskelijat, joiden opintojen aloittamisesta on kulunut aikaa yli 10 vuotta. Lääkäriliitto totesi tällöin, että tuossa muodossaan asetus oli huonosti perusteltu ja työvoimatilanteeseen nähden ristiriitainen. Asetusta muutettiinkin pian niin, että työnantajalla oli 31.8.2003 päättyvänä poikkeusaikana mahdollisuus ottaa harkintansa mukaan viransijaiseksi myös yli 10 vuotta opiskelleita.

Lääkäriliitto on poikkeusajan kuluessa ollut useaan otteeseen yhteydessä sosiaali- ja terveysministeriöön ja todennut, että ongelma jatkuu edelleen. Opintojen pitkittymisen taustalla on usein esimerkiksi useamman lapsen synnyttäminen opiskeluaikana tai samaan aikaan suoritettu tohtorin tutkinto. Liiton lokakuussa 2002 tekemän selvityksen mukaan opintojen viivästymiseen vaikuttaneet syyt olivat tärkeysjärjestyksessä perhe ja lapset, muu kuin lääkärin työ, lääkärin työ, muiden alojen opiskelu, terveydelliset syyt ja väitöskirjan tekeminen. Liiton rekisterissä oli tällöin yli 250 lääketieteen opiskelijaa, joita ongelma koski.

Lääkäriliiton kannan mukaan on kohtuutonta, että tällaiset opiskelijat eivät voi opintojensa loppuvaiheessa toimia lääkärin sijaisina samaan tapaan kuin myöhemmin opintonsa aloittaneet samassa opiskeluvaiheessa olevat opiskelijat. Liiton mielestä koko viransijaisuuskelpoisuus olisi tullut kytkeä mieluummin opintojen suorittamistahtiin eikä niiden aloittamisajankohtaan.