Suomessa vanhusten influenssarokotusten kattavuus on huono, vain noin 50 %:n luokkaa, kun esimerkiksi Hollannissa se on 75 % ja Britanniassa 70 %. Yleensä jos rokote on ilmainen, rokotuskattavuus on hyvä, mutta jos rokotteesta joutuu maksamaan, kattavuus jää huonoksi.

- Suomi on hassu poikkeus. Influenssarokotus on ilmainen, mutta sitä ei haeta, sanoo erikoistutkija

Tuija Leino

Kansanterveyslaitokselta.

EU-tasolta on tulossa tänä syksynä suositus vanhusten ja riskiryhmien rokotuskattavuuden parantamisesta. Suomessa parantamisen varaa on niin rokotusten käytännön järjestelyissä kuin asenteissakin, sillä terveydenhuollon henkilöstökään ei tunnu aina uskovan rokotteen tarpeellisuuteen eikä suosittele sitä riskipotilaille.

- Tutkimuksen mukaan vanhukset eivät usko saavansa influenssaa ja jättävät usein siksi rokotuksen hakematta. Myös rokotuskampanjat kunnissa vaihtelevat, ja joskus rokotukset keskitetään vain yhdelle päivälle. Tähän pyritään puuttumaan tänä vuonna, niin että rokotus olisi varmasti saatavissa, sanoo Tuija Leino.

Paras rokotus korvatulehdusta vastaan

Influenssarokotteen tehosta on hyvinkin erilaisia arvioita. Paras tapa selvittää rokotteen tehoa olisi satunnaistettu koe, mutta sellaista ei enää voida eettisistä syistä tehdä, koska rokotteen hyödyllisyydestä on jo näyttö.

- Rokotuksella ehkäistään influenssaa ja sen jälkitauteina tulevia bakteeritauteja. Influenssaviruksen jäljiltä limakalvo on altis bakteereille. Influenssarokote on tällä hetkellä paras korvatulehdusrokote, toteaa Tuija Leino.

Pikkulasten influenssarokotukset käynnistettiin Suomessa ensimmäisenä Euroopassa, ja kattavuustavoitteeksi asetettiin alkuun kolmasosa lapsista. Tähän myös päästiin. Rokotuksella arvioidaan saavutettavan säästöä 10 euroa lasta kohti, kun sillä pystytään ehkäisemään esimerkiksi korvatulehduksia ja niiden aiheuttamia käyntejä terveydenhuollossa.

- Pikkulapsille influenssavirus on joka vuosi uusi tuttavuus, koska heillä ei ole vanhaa suojaa. Pikkulasten rokottaminen on myös laumaimmuniteetin rakentamista, koska he ovat tärkeitä taudin levittäjiä. Näin pyritään saamaan koko influenssa-aaltoa vaimeammaksi, sanoo Leino.

Rokotteen teho vanhuksilla ei ehkä ole yhtä hyvä kuin muilla, mutta koska virustautien estämiseen tarvittava immuniteetti heikkenee iän myötä, heillä vakavan taudin riski on suurentunut. Siksi influenssarokotteesta on heille erityistä hyötyä.

- Myös terveen ikäihmisen kannattaa hakea influenssarokotus. Rokotus on terveen ihmisen keino pysyä terveenä, sanoo Tuija Leino.

Rokotetutkimuksissa tarkennettava diagnostiikkaa

Influenssarokotetutkimuksissa on useita erityisongelmia. Koska kannat muuttuvat, jokainen rokote on uusi eikä eri vuosien tehoja voida vertailla. Lisäksi eri kantojen osuvuus on erilainen, laumaimmuniteetilla on vaikutusta ja infektiopainekin vaihtelee. Rokotetutkimusten tuloksiin vaikuttaa sekin, mikä on valittu päätemuuttujaksi.

Lancetissa elokuun alussa julkaistussa tapaus-verrokkitutkimuksessa influenssarokotteen tehosta vanhusten keuhkokuumeen ehkäisyssä saatiin aiempia arvioita huonompi tulos (Lancet 2008;372:398-405). Itse asiassa rokotetuilla keuhkokuumeen riski ei ollut merkitsevästi pienempi kuin rokottamattomilla.

Tutkittavista yli 3 500 vanhuksesta kolme neljäsosaa oli saanut influenssarokotteen. Kattavuuden ollessa näin suuri rokottamattomat eivät enää edusta keskivertoväestöä. Tutkimuksessa pyrittiin monin keinoin eliminoimaan sekoittavia tekijöitä, mutta suurempi ongelma tutkimuksessa on keuhkokuumeen diagnostiikan heikkous - jälleen kerran, kuten Tuija Leino huomauttaa.

- Tutkimuksessa on luettu sairauskertomuksia ja katsottu röntgenkuvia, mutta näin ei influenssapneumoniaa löydetä. Kun laboratoriodiagnostiikka puuttuu, ei tiedetä lainkaan, mitkä keuhkokuumeet olivat influenssaviruksen aiheuttamia, Leino toteaa.

Myös tutkimukseen liittyvässä kommenttikirjoituksessa (Lancet 2008;372: 352-3) todetaan, että influenssarokotteen tehoa sairauksien ehkäisyssä ei enää pitäisi tutkia epämääräisin päätemuuttujin, vaan spesifisin diagnostisin testein varmistamalla.