1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Interferonivaste vaikuttaa koronatartunnan vaarallisuuteen
Ajan­kohtai­sta

Interferonivaste vaikuttaa koronatartunnan vaarallisuuteen

Tulos voi vaikuttaa toipilasplasman käyttöön koronapotilailla.

Interferonivaste vaikuttaa koronatartunnan vaarallisuuteen Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Vaikean COVID-19-taudin syistä on julkaistu uutta tietoa.

Science-lehdessä julkaistut kaksi tutkimusta selittävät noin 14 prosenttia potilaiden syistä sairastua vaikeaan sairauteen.

Covid Human Genetic Effort (CHGE) tutkimuskonsortio kuvasi 3,5 prosentilla sairastuneista varhaisvaiheen viruksia vastaan suunnatun interferonivasteen geneettisen, usein muuten oireettoman, mutta eri geenien toimimattomuuteen johtavan puutoksen (Zhang Q ym. Science 24.9.2020). Tähän päästiin tutkimalla 13 noin 300 mahdollisesta interferonivastetta säätelevästä perintötekijästä.

Löydös johdatti myös toisen mekanismin jäljille (Bastard P ym. Science 24.9.2020). Interferonivasta-aineita oli vaikeasti sairastuneista 10,5 prosentilla jo ennen koronatartuntaa. Heistä yli 95 prosenttia oli miehiä.

COVID-19-tautia sairastamattomista vain muutamilta löydettiin interferonivasta-aineita ja lieväoireisen sairauden läpikäyneiltä ei keneltäkään. Tällaisten omaa puolustusjärjestelmää vastaan hyökänneiden vasta-aineiden yleisyys kasvoi iän myötä. Tämä tarjoaa ensimmäisen selityksen sille, miksi etenkin miehet ja vanhukset ovat vaikealle sairaudelle alttiita.

Löydökset auttavat löytämään tehokkaita hoitoja koronavirusta vastaan. Osa nykyisin tutkittavista hoidoista, esimerkiksi hyperimmunoglobuliini ja toipilasplasma, voivat uusien tulosten valossa osoittautua osalla potilaista vaarallisiksi.

– Todennäköisesti SARS-CoV-2 on niin vaarallinen, koska siltä puolustautuminen on poikkeuksellisen riippuvaista toimivasta interferonivasteesta, sanoo tiedotteessa tutkimuksessa mukana ollut osastonylilääkäri Mikko Seppänen HUS:n Uuden lastensairaalan Harvinaissairauksien yksiköstä.

Kansainvälisessä yhteistyössä tehdyissä tutkimuksissa oli mukana noin 1700 potilasta ja heille kontrollit.

Toipilasplasmaa ei ole annettu HUS:ssa

HUS:ssa käynnistettiin keväällä toipilasplasmatutkimus COVID-19-tautiin liittyen.

Toipilasplasmapankin kokoaminen on menossa. Valmisteita ei ole vielä annettu potilaille.

Lue myös

– Päätös aloittamisesta tehdään yhdessä Veripalvelun kanssa ja siihen vaikuttaa kaikki se teoreettinen, turvallisuus ja tehotieto, jota maailmalta on kertynyt siihen mennessä, sanoo tutkimusta vetävä professori Anu Kantele.

Hänen mukaansa toipilasplasmaa on tähän mennessä pidetty kliinisten raporttien perusteella turvallisena, mutta lisää tutkimustietoa kertyy koko ajan ja myös nyt julkaistut uudet löydökset tulee huomioida.

Science-lehden julkaisussa tutkijat esittivät kaksi kliinistä johtopäätöstä, joista toinen koski myös toipilasplasmaa. Siinä todettiin, että vaikeimman taudin sairastaneiden ei pitäisi luovuttaa plasmaa tai ainakin heidän luovuttamansa plasma pitäisi tutkia interferonivasta-aineiden varalta.

Toisen tutkimusartikkelin tietoja korjattu 2.10.2020. Oikea kirjoittajatieto on Bastard P ym. Tekstissä luki aiemmin Bastard P.

Kirjoittajat
Minna Pihlava

Etusivulla juuri nyt

Liitossa
Asiakkaat, potilaat ja pelisäännöt

Hämmentyneenä olen seurannut presidentti Trumpin koronan hoitotoimia, kirjoittaa Minna Kaarisalo.

Ajassa
Korona vaikutti lasten rokotuksiin

Pikkulasten rokotuksia annettiin keväällä vähemmän kuin viime vuonna.

Tieteessä
Vaihdevuosioireiden erotusdiagnostiikka

Tärkeimmät erotusdiagnostiikassa huomioitavat sairaudet ovat uniapnea ja kilpirauhasen toimintahäiriö.

Ajassa
Vastalääke ry aikoo laajentaa uusille paikkakunnille

Yhdistys on saanut 61 000 euron apurahan.

Tieteessä
Alzheimerin taudin ja työuupumuksen välillä yhteys?

Sairauksien taustalta löytyi osin samoja geenejä.