Internet on tärkeä tiedonhaun työkalu, mutta suoraa kontaktia lääkärin ja potilaan välillä se ei saisi korvata.

– Mikään uusi teknologia ei ole muuttanut lääkärin työtä yhtä perusteellisesti kuin internetin keksiminen, kirjoittavat lääkärit Pamela Hartzband ja Jerome Groopman NEJM:ssä julkaistussa artikkelissa.

Sen lisäksi että lääkärit pääsevät netissä uusimman tutkimustiedon lähteille, he voivat käyttää sitä myös varmistaakseen diagnoosejaan. Australialaistutkimuksessa oireiden kirjoittaminen hakukoneen hakukenttään tuotti oikean diagnoosin 15 tapauksessa 26:sta.

Toisin kuin vanhempi lääketieteen teknologia, netti ei ole pelkästään lääkärien hallinnassa. Potilaiden tiedonhaun kohteena on paitsi lääketieteellinen tieto, usein myös lääkärit itse.

He voivat tulla vastaanotolle mukanaan tieto sairautensa hoidon uusimmista tutkimustuloksista ja lisänä nippu maallikkojen tuottamia ja sosiaalisessa mediassa levitettyjä väittämiä.

– Nettihuhujen haastaminen voi saada lääkärit näyttämään umpimielisiltä, vähätteleviltä ja tietämättömiltä ”uusista hoidoista”, artikkelin kirjoittajat varoittavat.

Internet ei korvaa lääkäriä

Joillekin potilaille tiedon helppo saatavuus on helpotus, mutta toisille tieto lisää tuskaa. Potilaat voivat nettihaun perusteella päätyä diagnosoimaan itselleen vakavia sairauksia tai pelottelemaan itseään sairautensa pahimmilla mahdollisilla lopputulemilla.

Uuden teknologian valjastaminen kliinisen työn helpottamiseen on myös riskialtista. Potilaan testituloksien laittaminen nettiin tai lähettäminen sähköpostitse aiheuttaa helposti vääriä tulkintoja. Välittömän lääkärikontaktin puuttuessa potilas voi päätyä paisuttelemaan tuloksissa olevia pieniä epänormaaliuksia.

Hartzband ja Groopman korostavat lääkärin ja potilaan välisen kontaktin merkitystä ja muistuttavat, ettei internetistä ole lääkärin haastajaksi.

– Saatavilla olevan tiedon määrä lisää asiantuntijuuden ja kokemuksen merkitystä.

Tiina Lautala
Kuva: Pixmac