Filippiineiltä palanneella Ari Mönttisellä on takana työjakso terveysasemalla, jossa hoidettiin myrskyn aiheuttamia tapaturmia vielä kuukauden kuluttua tuhon iskemisestä.

Ari Mönttinen kertoo, että Filippiineillä piti olla ennen kaikkea valppaana infektioiden suhteen. Jos epidemioista tuli merkkejä, niihin piti reagoida nopeasti ja raportoida eteenpäin.

- Oikeilla toimenpiteillä voidaan merkittävästi rajoittaa epidemioiden tuhovoimaa, yleislääkärinä Filippiineillä toiminut Mönttinen kuvaa.

Mönttinen työskenteli Filippiineillä kuukauden Balangigassa Punaisen Ristin terveysasemalla. Työt alkoivat sujua kansainvälisessä tiimissä päivä päivältä paremmin. Punaisen Ristin työntekijäjoukko teki joustavasti yhteistyötä myös paikallisen terveyskeskuksen kanssa.

Kuntarajat ovat varsin tiukat Filippiinien terveydenhuollossa, mutta Punaisen Ristin työssä byrokratian jäykkyys ei näkynyt. Synnyttäneitä naisia ja loukkaantuneita alkoi tulla naapurikunnista Punaisen Ristin terveysasemalle.

- Myös naapurikunnissa terveydenhuollon rakennukset olivat pahoin tuhoutuneet tai vaurioituneet. Paikallisella terveydenhuollon henkilökunnalla oli lisäksi täysi työ saada omat asiansa kuntoon myrskyn jälkeen.

Realiteetit tiedostettava

Avustustyö vaatii Mönttisen mukaan lääkäriltä tiukan ammattimaista asennetta. Realiteetit pitää ymmärtää selvästi: tehdään se, mitä on tehtävissä. Toivottomiin tapauksiin ei voi käyttää paljon resursseja eikä tehdä toimenpiteitä, jotka eivät johda mihinkään.

- Jos resurssit eivät riittäneet ihmisen pelastamiseksi, tosiasiat täytyi hyväksyä.

Paikallinen henkilökunta osasi poimia potilaiden joukosta kiireellistä apua tarvitsevat. Myös turhanpäiväisiä kävijöitä oli paljon hakemassa apua pikku nuhiin ja flunssiin.

Ainoastaan perusterveydenhuolto on Filippiineillä ilmaista. Mönttinen koki erittäin hankalaksi potilaiden lähettämisen eteenpäin, koska siitä koitui paikallisille suuria kustannuksia. Potilaiden eteenpäin lähettäminen oli kiperää myös siksi, että Punaisen Ristin työntekijät eivät tienneet, minne potilas lopulta joutui.

- Reilun tunnin matkan päässä Balangigasta oli Punaisen Ristin sairaala, johon saimme lähettää osan potilaista. Kuulimme, että he olivat joutuneet lähettämään jotkut potilaat eteenpäin tietämättä yhtään, millaiseen hoitoon potilaat päätyivät.

Kierto maailmalla jatkuu

Mönttinen työskenteli kuukauden Haitissa hirmumyrskyn jälkeen. Olosuhteet tuntuivat huomattavasti helpommilta Filippiineillä, jossa yhden kunnan alueella oli selkeä terveydenhuollon organisaatio. Haitissa avustusjärjestöjä oli yli

1 000, ja myös myrskyssä kuolleiden määrä oli täysin eri luokkaa kuin Filippiineillä.

Mönttinen totuttautuu jälleen terveyskeskuslääkärin arkeen Lohjalla, mutta suunnittelee lähtevänsä uudestaan avustustyöhön maailmalle. Kuukauden ulkomaiset työskentelyjaksot vuosittain vaikuttavat sopivalta tahdilta.

- Kuulemma into avustustyöhön kasvaa joka kerran jälkeen, ja siltä nyt tuntuu. Aion käydä uusissa kansainvälisen työn koulutuksissa ja pitää sekä tietopuolen että käytännön osaamiseni mahdollisimman hyvässä terässä.