1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Intohimona kansansairauksien ehkäisy
Ajan­kohtai­sta 49/2019 vsk 74 s. 2850 - 2852

Intohimona kansansairauksien ehkäisy

Lääketieteellisen fysiologian professori Timo Lakka ehdottaa perusteellisempia ­terveystarkastuksia lapsille.

Intohimona kansansairauksien ehkäisy Kuva 1 / 1 Kuva: Pentti Vänskä

"Varhainen puuttuminen, riskiryhmien tunnistaminen ja elämäntapaohjaus ovat ensiarvoisen tärkeitä kroonisten kansansairauksien ehkäisyssä. Oivalsin tämän tehtyäni väitöskirjan liikunnasta sepelvaltimotaudin ehkäisyssä ja valmistuttuani myöhemmin sisätautilääkäriksi. Olenkin vannoutunut kansansairauksien ehkäisijä, ja pidän tärkeänä tehtävääni kouluttaa uusia tutkijoita.

Tyypin 2 diabeteksen patogeneesissä olennaisen insuliiniresistenssin kehittymistä voidaan hidastaa myös tavallisilla lapsilla, joista useimmilla ei ole ylipainoa. Teimme tämän havainnon äskettäin johtamassani Itä-Suomen yliopiston Physical Activity and Nutrition in Children (PANIC) eli Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimuksessa.

”Mielenkiintoista on, että tietyt geneettiset ­tekijät voivat saada ­ihmisiä liikkumaan tai olemaan passiivisia.”

Havaintomme on tärkeä, koska aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että liikunta- ja ravitsemusinterventioiden vaikutukset insuliiniresistenssin kehittymiseen ovat erityisen voimakkaita riskiryhmään kuuluvilla ylipainoisilla ja lihavilla lapsilla.

Sen sijaan tieteellistä näyttöä elämäntapainterventioiden vaikutuksista tyypin 2 diabeteksen ja valtimotautien riskitekijöihin tavallisilla ja pääasiassa normaalipainoisilla lapsilla on vähän.

Kansanterveydellisesti arvokasta tietoa

PANIC-tutkimus tuottaa tieteellisesti, kliinisesti ja kansanterveydellisesti arvokasta tietoa lasten ja nuorten elintavoista, terveydestä ja hyvinvoinnista sekä liikunta- ja ravitsemusintervention pitkäaikaisista vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin. Keskeisimpiä tutkittavia asioita ovat geneettiset tekijät, sikiö- ja lapsuusajan kehitys, liikunta, ravitsemus, uni, kehon koostumus, fyysinen kunto, aineenvaihdunta, verenkiertoelimistön toiminta ja kognitio.

Lapset kävivät kahden ensimmäisen interventiovuoden aikana kuusi kertaa tapaamassa liikunta- ja ravitsemusohjaajiamme Itä-Suomen yliopistossa. Interventiomme oli perhekohtaista ja yksilöllistä. Lapset tulivat elämäntapaohjaukseen vanhempiensa kanssa, ja he saivat haasteisiinsa parhaiten soveltuvaa ohjausta.

Osalla puutteita oli enemmän liikunnassa, toisilla ravitsemuksessa ja joillakin molemmissa, mikä otettiin huomioon elämäntapaohjauksessa. Sekä lapsille että vanhemmille annetaan kattavasti liikuntaan, ravitsemukseen, suun terveyteen ja uneen liittyvää ohjausta. Nuoruusiässä ohjausta annettiin myös alkoholinkäyttöön ja tupakointiin liittyen.

Perusteellisempia terveystarkastuksia lapsille

Olen vahvasti sitä mieltä, että ainakin nelivuotiaiden neuvolatarkastuksissa ja kouluun tulevien tarkastuksissa pitäisi mitata nykyistä laajemmin ja järjestelmällisemmin liikuntaa, fyysistä passiivisuutta, ravitsemusta ja unta.

Nämä ovat lasten hyvinvoinnin kulmakiviä, joita mittaamalla voitaisiin löytää riittävän aikaisin ylipainon, tyypin 2 diabeteksen, valtimotautien ja muidenkin kroonisten sairauksien riskiryhmään kuuluvia.

Toiminta mahdollistaisi epäterveellisiin elämäntapoihin puuttumisen riittävän varhain, eli paljon ennen sairauksien ilmaantumista. Nykyisissä lasten terveystarkastuksissa on vain yksittäisiä kysymyksiä liikunnasta ja ravitsemuksesta, joten tarkastusten sisältöjä tulisi tarkastella nykyistä kriittisemmin.

On myös tärkeää tarjota riskiryhmissä oleville lapsille ja heidän vanhemmilleen keinoja parantaa elämäntapojaan. Jos lapset ovat selvästi ylipainoisia tai lihavia, tarvitaan lisäksi psyykkistä tukea ja ohjausta.

VTT ja Itä-Suomen yliopisto aloittivat osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa Terra-hankkeen, jossa muun muassa kehitetään ratkaisuja lasten ravitsemuksen seuraamiseksi. Siinä etsitään myös tehokkaita keinoja parantaa lasten ruokaympäristöä. Kehitimme hankkeessa lasten ravitsemusta koskevan tiedon monipuoliseen keräämiseen digilomakkeen, jota testataan kahdessa koulussa Kuopiossa ja Siilinjärvellä.

Toivoisin, että tällaista lomaketta käytettäisiin tulevaisuudessa sekä kouluun tulevien että neuvolaikäisten lasten elintapojen selvittämiseen muuallakin Suomessa. Sen avulla olisi mahdollista löytää riskiryhmiin kuuluvat, jotka syövät epäterveellisesti. Samalla digisovelluksella voidaan löytää myös lapset, jotka liikkuvat ja nukkuvat liian vähän.

Geneettisten tekijöiden ja liikunnan vuorovaikutus

Mielenkiintoista on, että tietyt geneettiset tekijät voivat saada ihmisiä liikkumaan tai olemaan passiivisia. Geneettiset tekijät myös muovaavat ja saavat aikaan liikunnan ja ravitsemuksen terveysvaikutuksia ihmisillä.

Lue myös

On löydetty geenimuunnoksia, joita omaavilla liikunta korjaa erityisen paljon tiettyjä riskitekijöitä. Sen sijaan ihmisillä, joilla ei ole kyseistä geenimuunnosta, liikunnasta ei ole yhtä paljon hyötyä kyseisen riskitekijän suhteen. Heillä liikunnasta voi olla hyötyä toisen riskitekijän vähentämisessä. Olemme muun muassa havainneet liikunnasta olevan enemmän hyötyä ylipainon ehkäisyssä ihmisillä, joilla on varsin yleisen FTO-geenin muunnos. Tämän muunnoksen on todettu altistavan ylipainolle.

Liikunta voi lisätä tai vähentää muutamassa tunnissa geenien ja proteiinien ilmenemistä luustolihaksessa ja rasvakudoksessa, mikä saa aikaan liikunnan myönteisiä vaikutuksia elimistössä. Sekä perinnölliset tekijät että epäterveelliset elintavat ja erityisesti ne yhdessä altistavat kroonisten sairauksien synnylle. Siksi liikunnan ja ravitsemuksen merkitystä kroonisten sairauksien ehkäisyssä on tärkeää korostaa sekä perinnöllisen taipumuksen että epäterveellisten elintapojensa vuoksi riskiryhmiin kuuluville.

Verinäytteistä määritettyyn perinnölliseen alttiuteen perustuvat liikunta- ja ravitsemussuositukset yleistyvät tulevaisuudessa, mutta toistaiseksi tieteellinen näyttö niiden luotettavuudesta on puutteellista."

Kuka?

› Timo Lakka, 56 vuotta

› Lääketieteellisen fysiologian professori, kansanterveystieteen dosentti, sisätautien erikoislääkäri

› Työskentelee Itä-Suomen yliopistossa

› Asuu Kuopiossa

› Perheeseen kuuluvat vaimo ja kaksi tytärtä

› Harrastaa liikuntaa, puutarhanhoitoa, musiikkia, mökkeilyä ja veneilyä

Kirjoittajat
Ulla Toikkanen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Koronavirus aiheutti ammattitaudin 26 työntekijälle

Lähes kaikki tapaukset ovat olleet terveydenhuollon työntekijöillä.

Ajassa
Terveyden edistämisen määrärahan haku alkoi

Tavoitteena on vähentää koronakriisin negatiivisia vaikutuksia.

Ajassa
Koronasovelluksen koekäyttö alkaa

Varsinainen käyttö alkaa syyskuussa.

Tieteessä
Oireisesta aikuisesta koronaviruksen jatkotartuntoja kouluympäristössä

THL selvitti kahdessa helsinkiläisessä koulussa todetun koronatartunnan altistukset ja jatkotartunnat.

Ajassa
Lääkärit Ilman Rajoja -järjestön koronaeristyskeskus oli pakko sulkea

Koronaeristyskeskus Lesboksen saarella Kreikassa jouduttiin sulkemaan, koska paikallisviranomaiset määräsivät kaupunkisuunnitteluun liittyviä sakkoja ja uhkasivat oikeustoimilla.

Tieteessä
Uutta tietoa diabeetikon jalan ahtauttavasta valtimotaudista

Alaraajojen valtimotauti diabetesta sairastavalla aiheuttaa korkean kuolemanriskin ja valtimohaava alaraajan amputaatioriskin väitöstutkimuksen perusteella.