1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Itä- ja länsisuomalaisten geneettiset erot ovat suuret
Ajan­kohtai­sta

Itä- ja länsisuomalaisten geneettiset erot ovat suuret

Tarkka geneettinen analyysi pystyy erottelemaan yksilöt lähes maakunnan tarkkuudella.

Suomalaiset eroavat perimältään tavallista enemmän muista kansoista, ja vaikka suomalaisten geneettiset juuret ovat enimmäkseen Keski-Euroopassa, myös itäinen vaikutus näkyy selvästi.

PLoS ONE -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa analysoitiin suomalaisten, ruotsalaisten, saksalaisten ja brittien perimää aiempaa tiuhemmalla kammalla: lähes tuhannesta näytteestä tutkittiin yli 200 000 yksilöllisesti vaihtelevaa perimän kohtaa (single nucleotide polymorphism).

Keskieurooppalaiset kansat osoittautuivat geneettisesti hyvin samankaltaisiksi keskenään, mitä tukevat myös muut tuoreet tutkimukset. Sen sijaan ruotsalaiset, länsisuomalaiset ja erityisesti itäsuomalaiset eroavat perimältään sekä toisistaan että keskieurooppalaisista. Lisäksi geneettinen monimuotoisuus on näissä populaatioissa vähäisempää.

Itä- ja länsisuomalaisten välinen geneettinen ero on eurooppalaisittain suuri, ja myös Suomen maakuntien välillä on selviä, maantieteellisiä etäisyyksiä mukailevia eroja. Länsisuomalaiset, erityisesti suomenruotsalaiset, ovat geneettisesti lähempänä ruotsalaisia kuin itäsuomalaiset.

Suomalaisten suuret geneettiset erot ja pienempi monimuotoisuus johtuvat maan poikkeuksellisesta väestöhistoriasta: myöhäisen asutuksen, pienen asukasmäärän ja eristyneisyyden vuoksi suomalaiset ovat ajautuneet geneettisesti erilleen Keski-Euroopasta. Nämä tekijät ovat vaikuttaneet erityisen voimakkaasti Itä-Suomessa ja myös paikallisesti Suomen sisällä.

Geeniperimän yksityiskohtaisella tuntemuksella on merkitystä myös monien sairauksien geneettisten syiden etsinnässä, muistuttavat tutkimusta johtaneet tohtori Päivi Lahermo (Helsingin yliopisto) ja professori Juha Kere (Helsingin yliopisto ja Karolinska Institutet).

Etusivulla juuri nyt

Kolumni
Asiantuntijat rajoillaan

Hanna Nohynek pohtii asiantuntijuuden ja lobbauksen rajoja.

Ajassa
Sote-malli sopii lääkäreille

– Hoitotakuun kiristäminen pitää toteuttaa mahdollisimman pian, Lääkäriliiton Heikki Pärnänen muistuttaa.

Ajassa
Miten Lääkäriliitto pyrkii vaikuttamaan hallitusneuvotteluihin?

Perusterveydenhuollon hoitotakuun tiivistäminen on ollut liiton ykköstavoite hallitusohjelmaan, liiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki sanoo.

Ajassa
Etätyö vaatii kokemusta

Isoin plussa on se, ettei aika kulu enää työmatkoihin – talvella saan tehdä töitä takkatulen ääressä ja kesällä terassilla, Marika Kandell sanoo.

Tieteessä
Väitös avasi uuden lähestymistavan sydänperäiseen sokkiin

Heli Tolppanen tutki EKG-muutosten sekä uusien biomerkkiaineiden ennustearvoa akuutissa sydämen vajaatoiminnassa ja sydänperäisessä sokissa.

Ajassa
Onko teillä tilaa?

Potilassiirrot välittävä ohjelmisto nopeuttaa työtä ja vähentää virheitä, kertoo ohjelmistoyhtiön toimitusjohtaja, lääkäri Taavi Saviauk.