1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Itä- ja länsisuomalaisten geneettiset erot ovat suuret
Ajan­kohtai­sta

Itä- ja länsisuomalaisten geneettiset erot ovat suuret

Tarkka geneettinen analyysi pystyy erottelemaan yksilöt lähes maakunnan tarkkuudella.

Suomalaiset eroavat perimältään tavallista enemmän muista kansoista, ja vaikka suomalaisten geneettiset juuret ovat enimmäkseen Keski-Euroopassa, myös itäinen vaikutus näkyy selvästi.

PLoS ONE -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa analysoitiin suomalaisten, ruotsalaisten, saksalaisten ja brittien perimää aiempaa tiuhemmalla kammalla: lähes tuhannesta näytteestä tutkittiin yli 200 000 yksilöllisesti vaihtelevaa perimän kohtaa (single nucleotide polymorphism).

Keskieurooppalaiset kansat osoittautuivat geneettisesti hyvin samankaltaisiksi keskenään, mitä tukevat myös muut tuoreet tutkimukset. Sen sijaan ruotsalaiset, länsisuomalaiset ja erityisesti itäsuomalaiset eroavat perimältään sekä toisistaan että keskieurooppalaisista. Lisäksi geneettinen monimuotoisuus on näissä populaatioissa vähäisempää.

Itä- ja länsisuomalaisten välinen geneettinen ero on eurooppalaisittain suuri, ja myös Suomen maakuntien välillä on selviä, maantieteellisiä etäisyyksiä mukailevia eroja. Länsisuomalaiset, erityisesti suomenruotsalaiset, ovat geneettisesti lähempänä ruotsalaisia kuin itäsuomalaiset.

Suomalaisten suuret geneettiset erot ja pienempi monimuotoisuus johtuvat maan poikkeuksellisesta väestöhistoriasta: myöhäisen asutuksen, pienen asukasmäärän ja eristyneisyyden vuoksi suomalaiset ovat ajautuneet geneettisesti erilleen Keski-Euroopasta. Nämä tekijät ovat vaikuttaneet erityisen voimakkaasti Itä-Suomessa ja myös paikallisesti Suomen sisällä.

Geeniperimän yksityiskohtaisella tuntemuksella on merkitystä myös monien sairauksien geneettisten syiden etsinnässä, muistuttavat tutkimusta johtaneet tohtori Päivi Lahermo (Helsingin yliopisto) ja professori Juha Kere (Helsingin yliopisto ja Karolinska Institutet).

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Suomessa todettu omikron-variantin aiheuttama koronatartunta

Samassa seurueessa on useita koronatartuntoja.

Ajassa
Valtion kaupallinen rokotetutkimusyhtiö etenee

Uuden yhtiön nimi on Rokotetutkimuskeskus Finvac Oy.

Ajassa
Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus osoitti, että liikunta voi kumota haitallisia solumuutoksia

Tunnustus meni väitöskirjatutkija Karthik Hemanthakumarille ja hänen tutkimusryhmälleen.

Podcast
Lääkärilehti Podcast: Kenen elämää elät?

Psykopodiaa-podcastissa pohditaan miten muiden ajatukset vaikuttavat elämääsi ja elätkö elämää roolissa.

Ajassa
Arkkiatri sai Suomen Leijonan suurristin

Yhteensä 3 842 kansalaista saa kunniamerkin itsenäisyyspäivänä.