1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Jääkö 24 tunnin päivystys historiaan?
Ajan­kohtai­sta 44/2019 vsk 74 s. 2486 - 2487

Jääkö 24 tunnin päivystys historiaan?

Työajaton väestö­vastuujärjestelmä loppuu huhtikuussa.

Jääkö 24 tunnin  päivystys historiaan? Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Vuoden alussa uudistuvan työaikalain vaikutus erityisesti päivystämiseen mietityttää lääkäreitä.

Muutokset vaikuttavat lääkäreihin, kun uusi Lääkärisopimus tulee voimaan. Nykyinen sopimuskausi päättyy maaliskuun lopussa.

Jatkossa työpaikalla tapahtuva päivystys on kokonaan työaikaa, ja vuorokausi- ja viikkolevon muutokset koskevat myös lääkäreitä.

Lääkäriliiton lakimiehille tulee paljon kysymyksiä aiheesta. Eniten askarruttaa, voiko 24 tunnin päivystyksiä enää tehdä.

– Uusi työaikalaki ei sitä suoraan estä, Lääkäriliiton lakimies Heli Hartman-Mattila sanoo.

Päivystysjärjestelyjä pohditaan eri puolilla maata.

Hartman-Mattila vastaa tässä lääkärien yleisimpiin kysymyksiin uudesta laista.

Meneekö nykymuotoinen päivystys täysin uusiksi vuorokausilevon vuoksi?

Ei se täysin uusiksi mene, mutta vuorokausi- ja viikkolepo vaikuttanevat päivystysjärjestelyihin.

Vuorokausilevosta on mahdollista sopia toisin, mutta uusi laki sisältää velvoittavan määräyksen saamatta jäänyttä vuorokausilepoa korvaavasta lepoajasta.

Perusmuotoinen arkipäivystys ei välttämättä muutu, mutta muihin päivystysmalleihin laki voi vaikuttaa.

Jatkossakin voidaan tehdä virkatyöaika ja sen päälle päivystys seuraavaan aamuun, eli yhteensä yli 24 tunnin rupeama, kunhan sen jälkeen on riittävä, 22 tunnin korvaava lepoaika sisältäen varsinaisen ja korvaavan vuorokausilevon.

Eikö 24 tunnin päivystys ole enää mahdollinen?

Tämä riippuu sen viikon muista töistä. Lähtökohtaisesti 24 tunnin päivystys on uuden lain mukaan mahdollinen, kunhan vuorokausi- ja viikkolepo huomioidaan.

Vuorokausilepo ei estä 24 tunnin päivystystä, kunhan se korvataan asianmukaisesti.

Kuitenkin Lääkärisopimuksen neuvottelukysymyksenä tämä on vielä täysin auki.

Eikö jatkossa enää voi tehdä niin paljon ylitöitä kuin nyt?

Vuosittainen ylityökatto ei laske, mutta termistö muuttuu. Enää ei puhuta ylityökatosta, vaan työajan enimmäismäärästä, joka ei ylityö mukaan lukien saa olla enempää kuin keskimäärin 48 tuntia viikossa.

Enimmäismäärän tasoittumisjakson pituudesta voi sopia Lääkärisopimuksessa toisin.

Se, paljonko töitä voi tehdä, ei vähene, vaan jopa hieman kasvaa.

Ei-aktiivisen päivystyksen työajaksi luku voi kuitenkin vaikuttaa tuntien kertymiseen.

Tällä hetkellä työpaikkapäivystyksen ei-aktiivisia tunteja, joilta saa kuitenkin päivystyskorvausta, ei ole laskettu Lääkärisopimuksen mukaan työtunneiksi. Uuden lain mukaan nämä tunnit lasketaan työaikaan, eikä asiasta voi sopia toisin työehtosopimuksellakaan.

Jos päivystyksestä on aiemmin kertynyt vaikkapa 12 tuntia aktiivityötä, tunteja voikin jatkossa kertyä 16 niiden aktiivisuudesta riippumatta. Jos tunnit tästä syystä lisääntyvät, vaikuttaa se luonnollisesti työajan enimmäismäärän täyttymiseen nopeammin.

Tarkoittaako opt out, että lääkäreille voi sopia työaikalakia enemmän työaikaa?

Kyllä ja ei. Opt out liittyy vain päivystyksen ei-aktiivisiin tunteihin.

Lue myös

Mikäli Lääkärisopimuksessa sovittaisiin lain mahdollistamasta opt outista, voisivat työnantaja ja työntekijä sen jälkeen sopia, että ei-aktiivista päivystysaikaa ei huomioida työajan enimmäismäärän laskennassa, vaan tällaiset tunnit siirtyvät niin sanottuun "opt out -pottiin".

Neuvottelijoina pidämme kuitenkin mielessämme työaikalain pääidean työsuojelullisena lakina, ja vielä on liian varhaista sanoa opt outin sopimisesta tai mahdollisista rajoista mitään. Opt out -järjestelmä ei kuitenkaan tarkoita, että työtä voisi tehdä rajattomasti.

Voiko omalääkäri- ja väestövastuulääkärijärjestelmä jatkua?

Järjestelmä voi jatkua, mutta työajattomuus ei voi.

Valtaosin nämä sopimukset ovat tähän asti olleet sellaisia, ettei niissä ole työaikaa. Uuden työaikalain myötä tämä niin sanottu omalääkärijärjestelmä ilman työaikaa päättyy. Huhtikuun alusta lähtien kaikkien sopimusten pitää olla työaikaisia.

Itse väestövastuujärjestelmä siis saa jatkua, mutta se ei enää perustu Lääkärisopimukseen, vaan sen jatko edellyttää paikallista sopimusta.

Kirjoittajat
Heli Väyrynen

Etusivulla juuri nyt

Tieteessä
Sädehoidon haitat voivat tulla viiveellä

Valtaosa merkittävistä haitoista ilmaantuu vasta myöhäisseurannassa.

Kommentti
Kuka haluaa johtaa terveyskeskusta?

Hyvä johtaminen ei riitä, jos resursseja ei ole, kirjoittaa Minna Mantila.

Ajassa
THL: Suomeen tarvitaan Kansallinen laaturekisterikeskus

Hankkeessa on perustettu seitsemän tautikohtaista pilottirekisteriä.

Blogi
Miksi annamme tasoitusta?

Mihin valmiiden erikoislääkärien haahuiluvuosien järjestelmää Suomessa oikein tarvitaan, miettivät Toni ja Laura Seppälä Baltimoressa.

Tieteessä
Tekonivelen sementtikiinnitys turvallinen myös iäkkäämmillä potilailla

Luusementin käyttöön lonkan tekonivelen kiinnityksessä ei liity lisääntynyttä kuolleisuutta, osoittaa väitöstutkimus.

Ajassa
Päihdeäitien kuntoutukseen voi hakea avustusta

Valtionavustuksen taustalla on hallitusohjelman linjaus päihdeäitien ja päihdeperheiden palveluista.