1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Jälkeenpäin ajatellen
Ajan­kohtai­sta 11/2014 vsk 69 s. 770 - 773

Jälkeenpäin ajatellen

Miltä oma työura näyttää, kun sitä katsoo muutaman eläkevuoden jälkeen? Mitä tekisit nyt toisin? Nämä lääkärit eivät tekisi toisin suuria ratkaisuja. Pieni hienosäätö riittäisi.

Toivoisin, että olisin onnistunut paremmin esimiehenä, miettii infektiolääkärinä elämäntyönsä tehnyt dosentti Jukka Lumio.

Hän oli pitkään TAYS:n infektioyksikön ainoa lääkäri, mutta siirtyi osastonylilääkäriksi yksikön kasvaessa.

- Kymmenen vuotta "itsevaltiaana" oli muokannut työtapaani. Olisi pitänyt antaa enemmän tilaa työtovereille, mutta en osannut sellaista työtapaa. Kyse ei ollut siitä, etten olisi arvostanut heidän osaamistaan. Pyrin vain - niin kuin yksin työtä tekevät - puskemaan päätöksiä. En keskustellut tarpeeksi.

Lumion näkemykseen lääkärin työstä on vaikuttanut vahvasti Kaavin terveyskeskus, jossa läpikotaisin helsinkiläinen nuori lääkäri työskenteli pari vuotta valmistuttuaan.

- Halusin tehdä työtä, jolla on yhteiskunnallista merkitystä. Nautin työstä Kaavilla suunnattomasti. Siellä opin sairauden ja terveyden eron, ja sieltä on peräisin väestövastuun idea, jota yritin toteuttaa yliopistosairaalassakin.

Lähtö tartuntataudeista vastaavaksi lääkäriksi TAYS:iin oli suuri ratkaisu. Työmatka piteni 200 kilometriä suuntaansa, sillä koti pysyi Helsingissä koko 27 vuoden työrupeaman ajan.

Lumion ratkaisevat ammatilliset valinnat ovat perustuneet haluun vaikuttaa ihmisten elinolosuhteisiin. Siltä pohjalta syntyi myös päätös luopua tarjolla olleesta tiedeurasta.

- Olen tyytyväinen, että valitsin alan, jossa hoidetaan potilaita, ja että tein sen julkisessa terveydenhuollossa. Taito lukea tiedettä kriittisesti on kliiniselle lääkärille välttämätön, mutta sen voi opetella tekemättä itse merkittävää tieteellistä työtä.

Biostatistiikkaa ja genetiikkaa olisi kuitenkin pitänyt osata paremmin, samoin tietotekniikkaa, hän harmittelee. Ehkä olisi kannattanut mennä myös hallinto- ja lähiesimieskoulutukseen.

Lumio on tyytyväinen myös siihen, että lähti hänelle tarjottuihin luottamus- ja asiantuntijatehtäviin. Ne olivat näköalapaikkoja.

- Minusta jokaisella lääkärillä täytyy olla mielipide yhteiskunnallisista asioista, enkä tarkoita puoluepoliittista mielipidettä.

Uransa suurimmat elämykset Lumio on kuitenkin kokenut potilastyössä.

- Mieleenpainuvimmat hetket liittyvät aidsin alkuaikaan ja ihmissuhteisiin, joita syntyi HIV-potilaiden kanssa. He olivat pieni, syrjitty potilasyhteisö, ja yritin tukea tämän oikeuksia, jotka silloin olivat uhattuina.

JUKKA LUMIO ➤ Sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri, infektiosairauksien dosentti. 27 vuotta TAYS:n infektioyksikön osastonylilääkärinä, eläkkeelle 2011. Lukuisia asiantuntija- ja luottamustehtäviä, STM:n tartuntatautien neuvottelukunnassa 1987 alkaen.

Retrospektroskooppi on hyödytön

- Tosi vaikea sanoa, mitä olisi tehnyt toisin työelämässä. Ne tehtävät pitää tehdä, mitä eteen tulee, sanoo yli 30 vuotta erikoislääkärinä HYKS:n Naistenklinikassa työskennellyt naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Pirkko Ämmälä.

Virkatehtävien lisäksi hänen eteensä tuli monia luottamustehtäviä esimerkiksi HYKS:ssä ja Lääkäriliitossa.

- Työ oli tärkeää, perhe oli tärkeä, kaikki oli tärkeää. Nyt hämmästelee, miten ihmeessä kaikki oikein sujui, hän sanoo ja kiittää miestään.

- Ilman perheen apua palapelistä ei olisi tullut mitään.

Pirkko Ämmälän mielestä elämää on turha elää katsellen retrospektroskoopista, mitä olisi pitänyt tehdä.

- Omille lapsille tosin tulee ehkä tiedostamattaankin antaneeksi ohjeita, miten jakaa aikansa. Kaikkeen ei pidä ryhtyä, mihin pyydetään. Mukaan lähtee kuitenkin helposti, kun on utelias haasteille ja vaikuttamismahdollisuuksille. Se minuakin ajoi luottamustehtäviin.

Tinkiä olisi ehkä voinut juuri niistä, jos jostain. Ei ainakaan perheestä tai potilastyöstä, Pirkko Ämmälä ajattelee.

- Olen puhtaasti kliinikko ja olen aina pitänyt potilastyöstä ja tehnyt paljon sikiödiagnostiikkaa. Halusin kehittää toimintatapoja ja tuoda uusia hoitoja. Vakiintuneita toimintatapoja olisi voinut ehkä enemmänkin yrittää purkaa.

Hän pitää yhä yksityisvastaanottoa pari kertaa viikossa.

- On suuri helpotus, että saan nyt itse päättää, kuinka pitkät vastaanottoajat minulla on. Olisin halunnut antaa potilaille enemmän aikaa virkatöissäkin, mutta se ei ollut mahdollista. Ongelmia aiheutuu juuri siitä, että lääkärillä ei ole aikaa toistaa sanomaansa potilaalle. Kun asia on vaikea ymmärtää tai hyväksyä tai uusi, ei riitä, että se kerrotaan kerran.

Vaikea asia työssä ovat olleet raskaudenkeskeytykset. Erityisen vaikea kysymys on silloin, kun lapsi on kovin toivottu mutta syntyisi vaikeasti vammaisena. Useimmat potilaat kysyvät lääkärin mielipidettä keskeytyksestä, mutta Pirkko Ämmälä varoo ottamasta kantaa.

- Ihmiset ovat oman elämänsä parhaita asiantuntijoita. Minusta Suomen raskaudenkeskeytyslaki on erinomainen.

PIRKKO ÄMMÄLÄ ➤ Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, LKT. Yli 30 vuotta erikoislääkärinä HYKS:n Naistenklinikassa, eläkkeelle 2009. Jatkaa yhä yksityisvastaanottoa. Pitkään Akavan luottamusmiehenä Naistenklinikassa sekä Lääkäriliiton valtuuskunnassa ja hallituksessa ja SELY:n varapuheenjohtajana.

Sattuma ohjasi

- Kaikki on ollut paljon sattumasta kiinni, kuvaa uraansa professori Martti Siimes.

Arkkitehdin sijasta hänestä tulikin lääkäri ja silmälääkärin sijasta lastenlääkäri. Saman sattumanvaraisuuden hän on tosin nähnyt monen muunkin urassa.

- Jos miettii, mitä olisi tehnyt toisin, niin miten sattumaa voisi kääntää.

Siimes opiskeli ja teki tutkimusta Yhdysvalloissa, kun sieltä alkoi valtava ja nopea leukemian hoidon muutos.

- Vielä 1974 kaikki leukemiapotilaat Suomessa kuolivat. Vuonna 1977 sairastuneista puolet selviytyi.

Palattuaan hän työskenteli HYKS:n Lastenklinikalla laboratoriolääkärinä, mutta hoiti leukemiapotilaita sivutoimisesti. Potilaita tuli joka puolelta Suomea, ja resursseja tarvittiin lisää, mutta niitä ei saatu.

Mirja Pyykön televisio-ohjelma "Osasto 10" vuonna 1982 toi Lastenklinikalle valtavan rahavirran. Virkoja perustettiin nopeasti muuallekin Suomeen. Siimeksen kannalta tilanne oli kuitenkin vakava, sillä hän oli osallistunut aktiivisesti ohjelman tekoon.

- HYKS:n johto ja lääkintöhallitus suuttuivat. Jouduin puhutteluun ja pelkäsin menettäväni työni. Myös kollegat olivat kateellisia rahoista, sillä ongelmia oli muillakin aloilla. En olisi lähtenyt ohjelmaan mukaan, jos olisin tiennyt seuraukset.

Potkuja ei kuitenkaan tullut.

Työ Lastenklinikassa merkitsi rankkoja eettisiä valintoja päivittäin.

- Valtaosa lasten vakavien sairauksien hoidossa käytettävistä lääkkeistä on lääkkeitä, joita ei ole erikseen tutkittu lapsilla. Se on iso eettinen ongelma. Myös lasten leukemiaa hoidettaessa syntyi vääjäämättä eettisiä ongelmia. Kuinka kauan hoitoa jatketaan? Entä kun tauti uusii?

Lastentautiopin professoriksi ja ylilääkäriksi Siimes siirtyi vuonna 1986.

- Se varmaan pelasti henkeni. Työ Lastenklinikalla oli niin stressaavaa.

Yhteensä viisi vuotta Yhdysvalloissa vaikutti Siimeksen uraan paljon, mutta nyt hän tekisi toisin. Lyhyempi aika riittäisi ja sekin kahdessa eri paikassa, jottei leipääntyisi. Lyhyempi aika myös helpottaisi sopeutumista takaisin.

Siimes aloitti uudet työt vielä jäätyään eläkkeelle yliopistolta. Hän oli neljä vuotta sukelluslääketieteen ylilääkärinä Merivoimissa.

- Luulen, että harva on saanut valtion eläkeviran päästyään vanhuuseläkkeelle. Se oli hauska ura.

Lue myös

MARTTI SIIMES ➤ Lastentautiopin professori, lastentautien, kliinisen hematologian ja lastenhematologian erikoislääkäri. Toimi Helsingin yliopistossa 43 vuotta. Eläkkeelle 2006, jonka jälkeen neljä vuotta sukelluslääketieteen ylilääkärinä Merivoimissa.

"Luovuttaa ei saa"

- Olen aina ollut periaatteessa enemmän kliininen lääkäri kuin tieteentekijä. Tällä alalla tehdään paljon kliinistä tutkimusta, ja tulosten perässä täytyi pysyä. Aikaa olisi voinut käyttää enemmän myös perustutkimuksiin perehtymiseen, pohtii gynekologisen onkologian erikoislääkäri, professori Tuula Salmi.

Hän työskenteli TYKS:n Naistentautien klinikassa lähes 40 vuotta, joista viimeiset parikymmentä osastonylilääkärinä.

- Päivät olivat pitkiä. Kliinisen työn ohella oli paljon esitelmän tekoa ja pientä julkaisutoimintaa. Tein myös yksityispraktiikkaa. Kirjallisuuteen ei ehtinyt perehtyä siinä määrin kuin olisi halunnut.

Gynekologisten syöpien hoito muuttui valtavasti Tuula Salmen uran aikana. Aluksi käytössä ei ollut montakaan lääkettä. Esimerkiksi munasarjasyövän hoitoon löydettiin tehokkaat lääkeyhdistelmät vasta 1990-luvulla.

- Minä keskityin varsinkin solunsalpaajalääkitykseen. Olisin ehkä halunnut opetella enemmän operatiivista hoitoa, mutta aika ei riittänyt harjoitteluun.

Opetussairaalassa joutui usein miettimään, miten saisi potilaan unohtamaan opiskelijat ja tuntemaan, että hän on kaiken keskipiste. Nuorille lääkäreille Salmi muistuttaa, että potilaan tullessa vastaanotolle tärkeitä ovat perusasiat: että lääkäri nousee ylös, tervehtii ja sanoo nimensä. Jättää tietokoneen hetkeksi rauhaan ja puhuu potilaan kanssa. Eikä teeskentele, jos ei jotain tiedä.

Tuula Salmi lähti opiskelemaan lääkäriksi siskojensa jäljissä. Se oli ehdottomasti oikea valinta, hän sanoo nyt.

Hän on joutunut myös itse potilaaksi. Ensin leikattiin suuri, hyvänlaatuinen meningeooma, ja myöhemmin hoidettiin pieni infarkti.

- Aivokasvaimesta toipuminen oli paljon rankempaa kuin olisin kuvitellut. Pääsin samalle aaltopituudelle potilaiden kanssa ja tajusin, kuinka tavattoman hankalaa sairastuminen on. Sen jälkeen saatoin sanoa potilaalle ihan rehellisesti, että luovuttaa ei saa.

TUULA SALMI ➤ Naistentautien ja synnytysten sekä gynekologisen sädehoidon erikoislääkäri, professori. Työskenteli TYKS:n Naistentautien klinikassa lähes 40 vuotta, vuodesta 1986 osastonylilääkärinä. Eläkkeelle 2007, yksityisvastaanotto vuoteen 2011.

Etusivulla juuri nyt

Kommentti
”Kuljeta, kustanna, kannusta” on vaarallinen mantra

Jatkuva kiireen, paineen ja suorittamisen ilmapiiri ei sovi kehittyville aivoille, kirjoittaa Silja Kosola.

Ajassa
Lääkärilehti Forumin aiheena työelämän ajankohtaiset asiat

Listalla on maanantaina muun muassa hyvinvointialueiden vaikutus työehtoihin ja palkkoihin.

Liitossa
Lääkäriliitto kutsuu kiinnostuneet keskustelemaan koulutusmääristä

Tulevassa keskustelussa olisi Lääkäriliiton mukaan välttämätöntä ennakoida lääkärityövoiman kysyntää ja tarjontaa vähintään 15-20 vuoden aikavälillä.

Tieteessä
Syväoppimisen avulla lisätietoa syöpäpotilaan sydäntautiriskistä

Tekoäly ja syväoppiminen tuovat lääketieteeseen mielenkiintoisia ­sovelluksia ja analytiikkaa potilaan voinnista.

Tieteessä
Oireisen syöpäpotilaan kotisairaalahoito on kustannustehokasta

Kotisairaala­mallissa oikea-aikaisuus on valttia.

Tieteessä
Silmän kantasoluhoidot kehittyvät

Pisimmälle ovat edenneet tutkimukset verkkokalvon pigmenttiepiteelisolujen siirroista.