Potilaan tuo lääkäriin usein korkea, yli 38 asteen kuume, päänsärky ja yleinen huonovointisuus, muistuttaa infektiolääkäri.

Tästä vuodesta näyttää muodostuvan keskivertovuosi luonnonelämissä esiintyvän jänisruton eli tularemian suhteen. Jänisruttoa tavataan eniten elo-syyskuussa, elintarviketurvallisuusvirasto Evira muistuttaa.

Heinäkuussa on raportoitu 52 ihmisen jänisruttotapausta, elokuussa 19. päivään mennessä tapauksia on todettu 18. Alkuvuonna tartuntoja raportoitiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle muutamia kuukaudessa. Vuosittain jänisruttoon sairastuu noin sata ihmistä.

- Potilaan tuo lääkäriin usein korkea, yli 38 asteen kuume, päänsärky ja yleinen huonovointisuus. Potilas ei välttämättä ole itse huomannut hyttysenpistoa tai turvonneita imusolmukkeita, joten huolellisen statuksen tekeminen on tärkeää, infektiolääkäri Kirsi Valve TAYSista sanoo.

Valve kertoo, että Francisella tularensis on varsin virulentti bakteeri, joten hyvin pieni määrä riittää aiheuttamaan infektion.

Suurin osa tartunnoista tapahtuu hyönteisen pistosta. Tartunnan voi saada myös käsittelemällä sairauteen kuollutta eläintä, hengittämällä bakteeria sisältävää pölyä tai nauttimalla sen saastuttamaa vettä tai elintarvikkeita.

Taudin itämisaika vaihtelee vuorokaudesta kahteen viikkoon, keskimääräinen itämisaika on 3-5 päivää. Jänisruton hoidoksi THL suosittaa fluorokinoloneja, doksisykliiniä tai aminoglykosidiryhmän lääkkeitä. Penisilliini ei sairauteen tehoa.

Jänisruton ehkäisyssä tehokkainta on hyönteisten pistojen välttäminen vaatetuksella ja torjunta-aineilla.

Lemmikkieläimistä koirat eivät yleensä sairastu jänisruttoon, kissat ovat saaneet tartuntoja todennäköisesti pyydystämistään pikkujyrsijöistä.

Jänisruttoa esiintyy ympäri Suomea. Vuosivaihtelu voi olla suurta: vuonna 2007 lähes neljänneksellä jäniksistä oli jänisrutto, vuonna 2001 sitä oli alle prosentilla jäniksistä. Kaikki tartunnan saaneet yksilöt kuolevat 2-10 päivän kuluessa akuutin yleisinfektion aiheuttamaan verenmyrkytykseen.

Jaana Ahlblad

Jänisrutto hivuttautuu eteläiseen Suomeen, Lääkärilehti 44/2006

Francisella tularensis – tularemian tuoja, Lääkärilehti 35/2006