Jos johtamiskoulutusta ei anneta yhteismitallisesti, vaarana on, että yliopistoista valmistuu kahden kerroksen erikoislääkäreitä, arvioi Lääkäriliiton koulutusjohtaja Hannu Halila.

Lääkäriliiton hallitus linjasi viikko sitten periaatteensa lääkärin asemasta terveydenhuollosta. Lääkärijohtajuutta käsittelevien linjausten mukaan jokaisen pääasiallisesti kliinistä työtä tekevän lääkärin hallinnollisena ja ammatillisena esimiehenä tulee olla lääkäri.

Periaatepäätöksen takana ovat perusterveydenhuollossa tehdyt uudistukset ja kehitys, joka on tuonut muun muassa liikelaitoksissa lääkäreiden esimiehiksi henkilöitä, joilla ei ole lääketieteellistä koulutusta.

Koulutuksen kahtiajako hämmentää

Lääkäriliiton koulutusjohtajan Hannu Halilan mukaan lääkärit ovat erittäin haasteellinen ryhmä johdettavaksi ilman koulutuksen ja käytännön tuomaa ymmärrystä lääkärin työstä.

Johtajan on oltava lääkäri, mutta onko lääkäreille tarjolla koulutusta johtamiseen?

Johtamiskoulutus tuli osaksi lääkärien erikoistumiskoulutusta tiedekunnissa viime syksynä. Erikoislääkäriksi opiskelevia koulutetaan tiedekunnissa kahdella eri mitalla. Pakollisiin opintoihin kuuluu 10 opintopisteen edestä johtamisoppia, paitsi Helsingissä, jossa opintojakson laajuus on 30 opintopistettä.

– Helsinki on lähtenyt rohkeasti tälle linjalle ja uskon, että nuorten erikoislääkärien esimerkki johtaa siihen, että muutkin lääketieteelliset tiedekunnat laventavat opintojakson laajuutta. Kun tuo määrä jaetaan kuudelle vuodelle, siitä ei tule montaakaan lähiopetuspäivää vuotta kohden, Halila sanoo.

Halilan mukaan Helsingissä johtamiskoulutus sisältää vain vähän luentomuotoista lähiopetusta, sillä se hoidetaan pääsääntöisesti työhön liittyvien ja työn ohessa ratkottavien kehittämistehtävien kautta.

Huoli siitä, että johtamiskoulutuksen takia muusta opetuksesta pitää tinkiä, on koulutusjohtajan mielestä turha.

– Sen sijaan jos tiedekunnat eivät lähde Helsingin tielle, on vaarana, että yliopistoista valmistuu kahden kerroksen erikoislääkäreitä, Halila toteaa.

Johtamiskoulutukselle on kysyntää

Erikoistuvien opintopakettiin kuuluva 30 opintopisteen jakso pätevöittää lähijohtajuuteen. Käytännössä se tarkoittaa erikoislääkärin tai osastonlääkärin tehtäviä.

– Ennen kuin tätä pätevyyttä voidaan esimieheksi hakevalta vaatia, täytyy odottaa vähintään kuusi vuotta, jolloin ensimmäiset tällaista koulutusta saaneet valmistuvat.

Markkinamekanismit toimivat sitä ennenkin: He, joilla on dokumentoitua johtamiskoulutusta, pärjäävät paremmin. Osa erikoislääkäreistä opiskelee parhaillaan johtamista laajemmin muun muassa MBA-koulutuksissa, joihin on jatkuvasti paljon hakijoita. Myös Lääkäriliiton ja Fennomedin järjestämällä johtamiskurssilla on ollut kysyntää.

– Johtamiskoulutuksen täytyy sisältää myös henkilöstöhallintoa, eikä pelkkää terveystaloustiedettä tai kirjanpitoa. Leadership on avainasia lääkäreitä johdettaessa, Halila painottaa.

Jaana Ahlblad
kuva: Pixmac