• Ulla Toikkanen

Johtavat lääkärit: Saattohoidossa edelleen puutteita

– Suomeen tarvitaan lisää saattohoidon erityistason yksiköitä, sanoo Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki.

Johtavat lääkärit: Saattohoidossa edelleen puutteita Kuva 1 / 1

Perusterveydenhuollon johtavien lääkärien mukaan perustason saattohoitopalveluita on tarjolla maassamme kattavasti. Perustasoa vaativamman saattohoidon saatavuudessa sen sijaan on puutteita.

Noin joka viides johtava lääkäri arvioi, että kuntalaisten käytettävissä ei ole tarjolla mitään tai ei riittävästi perustasoa vaativampia saattohoitopalveluita. Näiden terveyskeskusten alueella asuu yli 400 000 suomalaista.

Perustason palveluilla tarkoitetaan esimerkiksi erillisiä saattohoitoon tarkoitettuja vuodepaikkoja terveyskeskusten vuodeosastoilla, tehostetun palveluasumisen saattohoitopaikkoja tai kotisairaanhoitoa. Perustasoa vaativammalla saattohoidolla tarkoitetaan esimerkiksi saattohoitoon erikoistuneita yksiköitä sairaaloissa, saattohoitokoteja tai sairaalatasoisia palveluita kotiin vietynä.

Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki sanoo, että Suomeen tarvitaan lisää saattohoidon erityistason yksiköitä, pelkkä vuoteen osoittaminen terveyskeskuksessa ei riitä.

– Suomalaisten ikärakenne on sellainen, että tämä asia on syytä ottaa tosissaan mieluummin ennemmin kuin myöhemmin. Jokaisella kuolevalla ihmisellä pitää olla oikeus hyvään saattohoitoon tarpeidensa ja toiveidensa mukaisesti kotona tai terveydenhuollon toimintayksikössä, hän kertoo tiedotteessa.

Palvelujen saatavuudessa on alueellisia eroja

Pitkät etäisyydet tekevät saattohoidon palvelujen järjestämisen haastavaksi, mikä näkyy erityisesti Pohjois-Suomessa. Kuntien välillä tilanne saattaa vaihdella paljon myös tiheämmin asutuilla alueilla.

Saattohoitoa koskevat tiedot kerättiin loka-marraskuussa osana terveyskeskusten johtaville lääkäreille tehtävää vuosittaista tutkimusta, joka kattaa koko maan tilanteen.

Johtavien lääkärien mielestä keskeisiä kehityskohteita ovat kotiin tarjottavien saattohoitopalvelujen ja kotisairaalatoiminnan kehittäminen, henkilöstön koulutuksen lisääminen sekä yhteistyön parantaminen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä.

Saattohoidon kehittämistä hankaloittavat resurssivajaus, henkilökunnan vaihtuvuus, pitkät etäisyydet sekä saattohoitoon sopimattomat tilat.

Myllymäki tähdentää, että henkilöstön täydennyskoulutusta ja konsultaatiotukea pitää vahvistaa sekä antaa henkilöstölle aikaa hoitaa kuolevia potilaita.

– Tämä on työpaikoilla tahtotila- ja resursointikysymys. Kiireinen päivystyspoliklinikka ei ole oikea paikka saattohoitopotilaalle, joka tarvitsee ennen kaikkea rauhaa, hoivaa, huolellista kivun ja ahdistuksen lievitystä eikä suinkaan verikokeita tai röntgenkuvia, hän sanoo.

Lääkäriliiton mielestä laadukas saattohoitopalvelu on taattava koko väestölle. Saattohoidon alueellisten erojen vähentäminen, tarpeellisen hoidon saannin turvaaminen ja saattohoitopalvelujen integrointi osaksi sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmää edellyttää sitä koskevaa lainsäädäntöä. Hyvin järjestetyt saattohoitopalvelut vähentävät erikoissairaanhoidon kustannuksia, esimerkiksi päivystyskäyntejä.

Tutkimustulokset ovat Lääkäriliiton verkkosivuilla.

Kuva: Panthermedia

Lisää aiheesta

Lääkäriliitto haluaa puolustaa heikoimpia
Kukaan ei ole pelkästään objekti
Kelluskelee kuoleman kanssa

Kirjoittajat
Ulla Toikkanen

Lisää aiheesta

Uusimmat

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Kolumni
Puhu suomea!

– Sivistys piilee jossain muualla kuin lääkärilatinan katveessa, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Ajassa
Kohututkijaa voi odottaa kuolemantuomio

Ihmisalkion geenien muuntelijaa syytetään lahjonnasta ja tiedemaailman sääntöjen rikkomisesta.

Kolumni
Puhu suomea!

– Sivistys piilee jossain muualla kuin lääkärilatinan katveessa, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Ajassa
Taas uusi tuhkarokkotapaus Suomessa

Jatkotartunnat ovat hyvin epätodennäköisiä.

Ajassa
Lobbaa meitä, lääkäri

Neljä kunnallispoliitikkoa kertoo, miksi he toivovat lääkäreiltä nykyistä enemmän yhteydenottoja. Yksi heistä on Nelli Nurminen.

Tieteessä
Vanhemman psyykeongelma altistaa kiintymyssuhdehäiriölle

Erityisesti alkoholi- ja huumeriippuvuus sekä äidin masennus ovat yhteydessä lapsen häiriöön.

Tieteessä
Paluu psykiatriseen sairaalahoitoon vaihtelee alueittain

Kymenlaaksossa palasi vuoden kuluessa 28 prosenttia, Länsi-Pohjassa 53 prosenttia.

Liitossa
Johanna Suur-Uski teki voittajaposterin

Johanna Suur-Uski on selvittänyt rintasyöpään liittyvien sairauspoissaolojen sosioekonomisia eroja.