Ajankohtaista

Joka viides kollega tekee lyhyempää työviikkoa

Osa-aikatyön järjestelyt vaativat työyhteisöltä joustoa ja esimiehiltä palapeliosaamista, mutta mahdollisuus lyhyempään viikkoon voi olla työnantajalle rekrytointivaltti. Näin kertoo ylilääkäri Laura Laisola Vantaan Myyrmäen terveysasemalta.

Kuvio 1 http://www.laakarilehti.fi/pics/ll-1.jpg

Vantaan Myyrmäen terveysasemalla on perinteisesti suhtauduttu lääkärien osa-­aikatyöhön joustavasti. Viime vuosina kaikille halukkaille on pyritty järjestämään mahdollisuus osa-aikatyöskentelyyn.

Syyt osa-aikatyöhön vaihtelevat: joillakin lääkäreillä on pieniä lapsia, toiset puolestaan tahtovat tehdä tutkimusta ja jotkut seniorilääkärit ehkä haluavat keventää työtään.

– Erityisesti nuoret lääkärit ovat viime vuosina kyselleet osa-aikaisen työn mahdollisuuksia, esimerkiksi tutkimustyön tai perheen vuoksi. Myös osa-aikaisten seniorilääkäreiden työnkuvaa ja -määrää on ollut mahdollista räätälöidä, kertoo ylilääkäri Laura Laisola.

Kaikki lääkärien virat ovat Myyrmäessä täynnä. Tällä hetkellä 21:sta vakituisesta lääkäristä viisi tekee osa-aikatyötä, nuorista yleislääketieteen erityiskoulutuksessa olevista lääkäreistä kaksi.

Myös työnantajan etu

Myyrmäen terveysasema on siirtynyt ­väestövastuujärjestelmästä listamalliin. Osa-aikaisella lääkärillä on kokoaikaista pienempi potilaslista.

Laisolan mielestä osa-aikaisten lääkäreiden työjärjestelyt vaativat esimieheltä palapelin rakentamista. Jos virkalääkäri työskentelee 60-prosenttisesti, Laisola voi palkata hänelle 40-prosenttista työ­aikaa tekevän sijaisen.

– Osa-aikaiset lääkärit ovat poissa ­kokonaisia päiviä, koska puolikkaat päivät ovat hieman hankalia järjestää.

Myös työnantaja hyötyy, jos osa-aikainen työskentely auttaa työntekijää viihtymään ja jaksamaan paremmin.

– Työyhteisöltä vaaditaan tiettyä joustavuutta, Laisola luonnehtii.

Laisola katsoo, että potilaiden hoito ei ole vaikeutunut osa-aikaisuuksien vuoksi. Potilaat tietävät, että heidän asiansa hoidetaan myös silloin, kun oma lääkäri on poissa.

– Osa-aikainen työskentely on nykyaikaa. Mahdollisuus osa-aikaiseen työhön voi olla työnantajalle rekrytointivaltti.

Tuntuma 
käytäntöihin säilyy

Tutkimus- ja kehittämislaitoksen lääkärien osa-aikatyö on myönteinen asia, koska kontakti palvelujärjestelmään säilyy hyvin, sanoo THL:n tutkimusprofessori Mauri Marttunen.

– THL:ssä osastollani osa-aikaisina työskentelevät lääkärit kun tekevät töitä yleensä myös muun muassa sairaanhoitopiirissä, kertoo mielenterveys ja päihdepalvelut -osaston johtajana toimiva Marttunen.

Hänen osastollaan lääkärit ovat aina halutessaan voineet valita osa-aikatyön. Noin 15 lääkärin joukko on osa-aikaisia, ja määrä on pysynyt vakiona aika pitkään.

Osa-aikatyön järjestämistavat vaihtelevat THL:ssä. Jotkut lääkärit tekevät esimerkiksi 80-prosenttista työaikaa, toiset 20-prosenttista.

Kaksi on 
yhtä kalliimpi

Joitakin ongelmia osa-aikaisen työn järjestämiseen kuitenkin liittyy Marttusen mielestä. Esimerkiksi esimiestehtävissä toimivien lääkärien osa-aikaiset työjärjestelyt ovat muita hankalampia, koska heidän pitää ehtiä tehdä sekä asiantuntija- että esimiestyöt.

Toisinaan osastolla osa-aikaisesti työskentelevä lääkäri on halunnut tehdä suu­rempaa työosuutta, mutta budjetin vuoksi siihen ei ole ollut mahdollisuutta.

– Kaksi osa-aikaista työntekijää tulee työnantajalle kaikkine byrokratioineen hieman kalliimmaksi kuin yksi koko­aikainen, jos asiaa katsotaan koko talon kannalta. En näe siinä kuitenkaan mitään ylitsepääsemättömiä ongelmia.

Poissa 
eri viikonpäivinä

Kun lääkärien osa-aikatyön järjestelmä on tarpeeksi kehittynyt, se toimii kohtuullisen hyvin. Tällainen vakiintunut järjestelmä on OYS:ssa silmätautien ja hammas- ja suusairauksien toimialueilla. Näin kertoo operatiivisen tulosalueen johtaja Kari Haukipuro OYS:sta.

– Perusperiaatteenamme on se, että osa-aikainen lääkäri tekee 80-prosenttista työaikaa, eli on yhden päivän poissa viikoittain. Tällöin sijaisten osaamispohja muodostuu laajemmaksi. Hallinnoinnistakin tulee vaikeaa, jos työnteon prosenttiosuudet ovat pienet, Hauki­puro kuvaa.

OYS:n operatiivinen tulosalue kattaa varsin laajan alan: siihen kuuluvat ­aikuis- ja neurokirurgia, anestesia- ja ­tehohoito, silmä- ja korvataudit, hammas- ja suusairaudet sekä kuntoutus ja fysiatria.

Perinteisesti lääkärit ovat työskennelleet kirurgian vastuualueella kokoaikaisissa viroissa, mutta pari vuotta sitten osa-aikaisen työn mahdollisuuksia lisättiin. Samalla laadittiin pelisäännöt osa-aikaisen työn tekemisestä. Niissä todetaan muun muassa, että osa-aikaisuus ei saa häiritä tai supistaa nykyisiä toimintoja ja osaaminen ei saa vaarantua osa-aikaisen työn vuoksi. Poissaolopäivät jaetaan aina eri viikonpäiville.

Haukipuro kertoo, että osa-aikaisen työn järjestelyt vaikeutuvat silloin, jos erikoisalalla päivystetään paljon.

Kaikki lääkärit eivät voi työskennellä osa-aikaisina operatiivisella tulosalueella.

– Koulutettaville emme myönnä mahdollisuutta osa-aikaisen työn tekemiseen, koska osa-aikaisuus vaikuttaa koulutusaikaan.

Koottuja 
sirpalevirkoja

Lääkäreitä ei ole aina saatavissa kovin lyhyisiin sijaisuuksiin, varsinkin jos ­kyseessä on sirpaleosaamisalueen lääkäri. Etenkin siirtymävaiheessa osa-aikaisilla työjärjestelyillä on taipumus lisätä palkkamenoja.

– Pyrimme siihen, että myös sijaisuuksissa on jatkuvuutta.

Yksi osa-aikaisen työn mukanaan tuoma ilmiö on se, että virkoja pitäisi vakinaistaa osa-aikaisina. Kun virassa oleva lääkäri jää osa-aikaiseksi, niputetaan jäljelle jääviä viran osia sijaisille.

– Sijaiset työskentelevät kootuissa sirpaleviroissa hyvinkin pitkiä aikoja. Heillä ei ole mahdollisuutta saada niin ­sanottua eläkevirkaa, koska osa-aikaiset pitävät virat hallussaan. Tällaisista osa-aikaisista eläkeviroista on ollut meillä kysyntää.

Haukipuro toteaa, että työnantajalta palapelin kokoaminen onnistuu, kunhan tilanne on tasainen pitkän aikaa.

Sitoudutaanko 
tarpeeksi?

Osa-aikaisuuksien kierrätys työntekijöiden kesken on ollut yksi periaate operatiivisessa tulosyksikössä. Haukipuro näkee asiassa kuitenkin pulmia.

– Joidenkin työntekijöiden on vaikeaa sopeutua takaisin kokopäiväiseen työhön, koska osa-aikaiseen työhön tottuu nopeasti.

Jos lääkärien osa-aikainen työ lisääntyy paljon, vaarana on Haukipurosta se, että ammattikunta muuttuu konsul­teiksi.

– Lääkärit ovat silloin äkkiä sivussa terveydenhuollon päätöksenteoista. Jos riittävän suuri osa lääkäreistä ei ole kunnolla sitoutunut työnantajiinsa, lääkäreiltä ei välttämättä kysytä, miten terveydenhuolto pitää järjestää.

Naislääkärit yleisemmin 
osa-aikatyössä

➤ Koko lääkärikuunnasta 18 % työskentelee osa-aikaisesti 2013.

➤ Kaikenikäiset naislääkärit tekevät mieslääkäreitä enemmän osa-aikatyötä: Naisista 22 % ja miehistä 13 % on osa-aikatyössä.

➤ Lääkärien osa-aikatyö on yleistynyt samalle tasolle muiden palkansaajien kanssa.

➤ Eniten lääkärien osa-aikatyö kasvoi 1996–2006: osa-aikaisten määrä lisääntyi 5 %:sta 15 %:iin.

➤ Yksityisillä vastaanotoilla työskentelevistä lääkäreistä 33 % on nyt osa-aikaisia, terveys­keskuksissa työskentelevistä 
21 % ja sairaaloissa 14 %.

➤ Osa-aikainen lääkäri palkan­saajana tekee töitä viikoittain keskimäärin 33 tuntia ja ammatin­harjoittajana 28 tuntia.

Lähteet: Lääkärit Suomessa 2013, Lääkärikysely 1996–2009, Lääkärien työolot ja terveys 2010, Lääkäriliiton Työmarkkinatutkimus 2011–2013.

Ulla Toikkanen
Kuva: Mikko Käkelä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030