Yksituumaisuus on kadoksissa uudenlaista hallintomallia kokeilevassa Kainuussa. Lähipalvelujen karsiminen säästöjen nimissä suututtaa kansaa. Kuun alussa suljetulla Vuolijoen terveysasemalla työskennellyt Taina Huusko toivoo, että lähipalvelut olisi määritelty jo ennen kokeilun aloittamista.

Yksituumaisuus on kadoksissa uudenlaista hallintomallia kokeilevassa Kainuussa. Lähipalvelujen karsiminen säästöjen nimissä suututtaa kansaa. Kuun alussa suljetulla Vuolijoen terveysasemalla työskennellyt Taina Huusko toivoo, että lähipalvelut olisi määritelty jo ennen kokeilun aloittamista.

Vajaat kolme vuotta Kainuun hallintokokeilua on kertonut yleislääketieteen erikoislääkäri Taina Huuskolle sen, mitä asioita ainakin tarvitaan suurissa sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutoksissa.

Niitä ovat maltti, samat tietokoneohjelmat ja yhteinen tietoverkko koko organisaatiossa sekä tarkasti harkittu organisaatiomalli. Tärkeää on myös määritellä selkeästi, mitä ovat lähipalvelut.

Vuoden 2005 alusta Huusko on ollut Kainuun maakunta -kuntayhtymän palkkalistoilla, sitä ennen työnantaja oli pitkään piskuinen Vuolijoen kunta, joka tämän vuoden alussa sulautui osaksi Kajaanin kaupunkia. Hallintokokeilu toi mukanaan suuria muutoksia Huuskon työhön, vaikka fyysinen työpaikka, Vuolijoen terveysasema, säilyikin samana.

– Alussa tunsin hämmennystä. Olin tottunut tekemään kokonaisvaltaista perhelääkärin työtä, mutta yhtäkkiä sanottiin, ettei noin saa tehdä, tehkää niin kuin Kajaanissa.

Jälkeenpäin ajateltuna Huuskosta tuntuu, että koska asiat Vuolijoella olivat jo entuudestaan kunnossa, parempi ohje esimiehiltä olisi kuulunut: ”teillä on tämä väestö, hoitakaa se mahdollisimman hyvin, resurssit ovat tällaiset.”

Hämmennystä lisäsi, että yhtäkkiä käytössä oli neljä erilaista tietokoneohjelmaa, jotka toimivat kankeasti yhdessä.

Hallintokokeilu vei aiemmin läheistä yhteistyötä tehneet työtoverit organisaatiossa kauas toisistaan. Esimerkiksi yhteistyö sosiaalityöntekijän kanssa vaikeutui, kun maakunnallisen johtamisen sektorimalli tuli käyttöön, ja melkein jokaisella oli yhtäkkiä eri esimies, yleensä Kajaanissa.

Työpaikka joutui myllerrykseen

Parhaillaan Taina Huusko on seitsemän kuukauden mittaisella opintovapaalla. Vuolijoen terveysasemalta lähtiessään hän kuvitteli palaavansa takaisin helmikuussa 2008, mutta toisin näyttää käyvän.

Työpaikka joutui myllerrykseen opintovapaan aikana. Tieto lääkärien ja kansanterveyshoitajan vastaanottojen lopettamisesta lokakuun alussa tuli täytenä yllätyksenä alkukesästä.

– Yhtenä perusteluna sanottiin, että eihän siellä edes ole lääkäreitä, vaikka asemalla on koko ajan työskennellyt yksi paikkakuntaan sitoutunut yleislääketieteen erikoislääkäri ja minäkin olin opintovapaan jälkeen palaamassa takaisin, Huusko kummastelee.

Vain muutamaa viikkoa ennen säästölistan julkistamista maakunnan sosiaali- ja terveysjohtaja Tuomo Pääkkönen oli käynyt tutustumassa Vuolijoen terveysasemaan ja esittänyt jopa pieniä investointeja sen tilojen parantamiseksi. Tieto tiukoista säästövaatimuksista lienee tullut yllätyksenä hänellekin.

– Tuntuu, että johtamisesta puuttuu pitkäjänteisyys. Työntekijöiden kanssa pitäisi keskustella hyvissä ajoin ennen suuria muutoksia.

Nyt pitäisi korjata kurssia

Taina Huusko ei vastusta muutoksia ja suurempaa organisaatiota.

– Ilman muuta on selvää, ettei näin pieni kunta olisi pärjännyt yksin. Muutosta tarvittiin ja hallintokokeilua odotettiin luottaen lähipalveluiden säilyvän. Uutta kohti oli mukava mennä.

Nyt olisi kuitenkin tärkeää korjata kurssia.

– Jos hoidamme ihmisiä tavalla, joka ei toimi, niin silloin pitää etsiä keinoja jotka toimivat. Sama pätee hallintokokeiluun, Huusko vertaa.

Ennen kuin rakennetaan suurempia organisaatioita, pitää määritellä, mitä ovat ne lähipalvelut, jotka vähintään halutaan säilyttää, hän ajattelee. Näin vältytään myöhemmin yllätyksiltä.

– Ei kai kuitenkaan ole tarkoitus, että kaikki toiminta keskitettäisiin? Ymmärrän, ettei joka kylässä voi olla omaa laboratoriota tai röntgeniä, näytteenotto ja pikakokeet riittävät mainiosti. Sitä en ymmärrä, miksi lääkärit, sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat pitää viedä isompiin yksiköihin, Vuolijoella asuva lääkäri kysyy.

2 600 asukkaan Vuolijoella ei mitata nyt edes verenpainetta, vaan kansanterveyshoitaja ajaa aamulla 45 kilometriä työpaikalleen Kajaaniin, ja hänen iäkkäät asiakkaansa tulevat Kelan maksamalla taksilla perässä – linja-autoja kun kulkee harvakseltaan.

Anne Seppänen
Kuva: Juha Hankkila

Lue koko artikkeli perjantaina 26.10. ilmestyvästä Lääkärilehdestä.