1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Kaksosia kannatti ennen synnyttää vain saaristossa
Ajan­kohtai­sta 25/1998 vsk 53 s. 2702

Kaksosia kannatti ennen synnyttää vain saaristossa

Turun ja Ahvenanmaan saaristossa syntyi ennen enemmän kaksosia kuin missään muualla valkoisten parissa. Turun yliopiston biologit Virpi Lummaa, Erkki Haukioja, Risto Lemmetyinen ja historioitsija Mirja Pikkola osoittavat, että esiteollisena aikana luonnonvalinta suosi kaksosten synnyttämistä saaristossa, mutta ei sisämaassa. Tutkimustulokset julkaistiin Nature-lehdessä elokuun alussa.

Tutkimuksen pohjana olivat 17 saaristokunnan ja sisämaan 16 kunnan kirkonkirjat vuosilta 1752-1850. Tuona aikana saaristossa syntyi kaksoset 21 raskaudessa tuhannesta, kun taas sisämaassa vain viidessätoista raskaudessa tuhannesta.

Tutkimusryhmä selvitti tämän eron syitä vertaamalla kaksosia ja pelkästään yhden lapsen kerrallaan synnyttäneiden äitien lisääntymismenestystä kummallakin alueella.

Vertailua varten kerättiin tietoja 81 saaristolaisen kaksosäidin ja 86:n sisämaassa asuneen kaksosäidin jälkeläisten määrästä ja elossapysymisestä rippikouluikään. Kullekin kaksosten äidille valittiin samanikäinen vertailuäiti, joka oli synnyttänyt aina vain yhden lapsen kerrallaan.

Saariston naiset kasvattivat rippikouluikäisiksi saman verran lapsia riippumatta siitä, olivatko synnyttäneet kerralla yhden vai kaksi lasta. Sisämaassa vain yhden lapsen kerrallaan synnyttäneet naiset onnistuivat sen sijaan kasvattamaan rippikouluikäisiksi selvästi enemmän jälkeläisiä kuin samalla alueella asuneet kaksosten äidit.

Tutkijat toteavat jälkeläisten määrissä ilmenevien erojen kuvaavan alueilla ilmeneviä erilaisia valintapaineita kaksossynnytyksiin. Luonnonvalinta kuitenkin muokkaa vain periytyviä ominaisuuksia, ja geneettinen taipumus kaksosiin on varmuudella todettu vain erimunaisilla kaksosilla. Erimunaisten kaksosten määrät vaihtelevat populaatioittain eri puolilla maailmaa, samanmunaisia identtisiä kaksosia taas syntyy suurin piirtein saman verran joka puolella.

Tässä tutkimuksessa haluttiin vertailla nimenomaan sellaisia saariston ja sisämaan äitejä, joilla oli geneettinen taipumus kaksosiin. Siksi lopulliseen vertailuun otettiin vain äidit, joiden kaksoset olisivat varmasti erimunaiset, eli äidit, jotka synnyttivät yhtä aikaa tytön ja pojan. Vanhoista kirkonkirjoistahan ei voinut saada tietoa, olivatko samaa sukupuolta olevat kaksoset identtisiä vai ei. Lopulliseen analyysiin tuli näin mukaan 34 kaksosten äitiä saaristosta, 41 kaksosten äitiä sisämaasta sekä näiden vertailuäidit.

Lue myös

- Tätä pientä aineistoa tutkittaessa tulos oli suurin piirtein samanlainen kuin suuremmassakin aineistossa. Ainoa ero oli, että saaristossa kaksosten äidit saivat aikuisiksi itse asiassa hieman enemmän lapsia kuin sellaiset saaristolaisäidit, jotka synnyttivät vain yhden lapsen kerrallaan. Tulos on merkitsevä, mutta aineisto oli tietysti pienempi kuin edellisessä aineistossa, Virpi Lummaa toteaa.

Tutkijat arvioivat saariston ja sisämaan olleen esiteollisena aikana elinympäristöinä erilaisia ja spekuloivat mm. katovuosien vaikutusta. Saaristossa, missä täydelliset katovuodet olivat harvinaisia ja kalastus tasoitti huonojen satovuosien vaikutusta, äideillä oli "varaa" kaksosiin. Sisämaan köyhillä alueilla taas kato- ja nälkävuodet olivat tavallisia, ja äidit menettivät usein molemmat kaksoset. Äitien kuolleisuus lapsivuoteeseen oli tutkimuksessa pieni, kaksosten äideillä riski oli kuitenkin huomattavasti suurempi kuin kerrallaan vain yhden lapsen synnyttäneillä.

Tutkittuna aikana ilmenneet eristyneiden alueiden suuret kaksosfrekvenssit alkoivat pienentyä 1850-luvulta lähtien muuttoliikkeen käynnistyttyä.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Työterveyslaitoksen koronaohje: Tilanteet voivat muuttua nopeasti

Työpaikkojen kannattaa miettiä valmiiksi toimintatavat erilaisiin tilanteisiin, Työterveyslaitos muistuttaa.

Ajassa
Hakijamäärät lääkiksiin kasvoivat

Helsingin yliopistoon pääsi pienin osuus ensisijaisista hakijoista.

Ajassa
Koronavirus aiheutti ammattitaudin 26 työntekijälle

Lähes kaikki tapaukset ovat olleet terveydenhuollon työntekijöillä.

Ajassa
Terveyden edistämisen määrärahan haku alkoi

Tavoitteena on vähentää koronakriisin negatiivisia vaikutuksia.

Ajassa
Koronasovelluksen koekäyttö alkaa

Varsinainen käyttö alkaa syyskuussa.

Tieteessä
Oireisesta aikuisesta koronaviruksen jatkotartuntoja kouluympäristössä

THL selvitti kahdessa helsinkiläisessä koulussa todetun koronatartunnan altistukset ja jatkotartunnat.