Kainuussa monet soten mukanaan tuomista uudistuksista ovat jo tuttua arkea.

– Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito yhdistettiin meillä samaan organisaatioon yli vuosikymmen sitten, vs. vastuualuepäällikkö Kristiina Kananen Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymästä toteaa.

Hänen mukaansa rajojen häivyttämisestä on seurannut paljon positiivista.

– Esimerkiksi sairauskertomukset, laboratoriotulokset ja lääkelistat näkyvät samanlaisina kaikille hoitaville ammattilaisille, mikä helpottaa kovasti jokapäiväistä työtä.

Lisäksi hallinto on keventynyt.

– Ennen alueen jokaisessa kunnassa oli erikseen terveysjohtaja, sosiaalijohtaja, ylilääkäri ja monta muuta puhtaasti hallinnollista työtä tekevää henkilöä. Lähiesimiehiä tarvitaan totta kai edelleen, mutta paljon päällekkäisyyksiä on saatu vähennettyä.

Kristiina Kanasen terveiset kollegoille ympäri Suomea kuuluvatkin, että soten tuloon voi suhtautua avoimin mielin.

Hyvistä kokemuksista huolimatta Kainuussa jännitetään monen muun alueen tavoin oman keskussairaalan tulevaisuutta. Kanasen mukaan päivystävän sairaalan menettäminen olisi ennen kaikkea henkinen isku maakunnalle.

– Päivystyksen lopettaminen vaikuttaisi vähitellen koko hoitokulttuuriin. Kainuu alettaisiin nähdä paikkana, jossa ei pääse tekemään vaativinta työtä. Kunnianhimoiset ammattilaiset alkaisivat hakeutua muualle.

Pienet erikoisalat saattaisivat Kanasen mielestä hyötyä vierekkäisten sote-alueiden sairaalatoimintojen yhdistämisestä.

– Syöpätaudit ovat tästä varmasti yksi esimerkki. Sen sijaan vaikkapa synnytyksissä vaikutus on päinvastainen.