Ajan­kohtai­sta 9/1996 vsk 51 s. 953

Kansaneläkkeen pohjaosa poistuu

Matti Koivistoinen

Kansaneläkelakia muutettiin vuoden 1996 alusta niin, ettei kansaneläkkeen pohjaosaa makseta enää lainkaan silloin, kun työeläkkeen määrä on yli tietyn markkamääräisen rajan (4 488-5 294 mk/kk). Ennen 1.1.1996 myönnetyt pohjaosat poistuvat vähitellen vuoteen 2001 mennessä. Tietyin edellytyksin pohjaosaa voidaan edelleenkin hakea taannehtivasti alkavaksi viime vuoden puolelta. Tämä on mahdollista ottamalla kansaneläke ns. varhennettuna vanhuuseläkkeenä.

Varhennetun vanhuuseläkkeen voi ottaa julkisella sektorilla täytet-tyään 58 vuotta. Yksityisen puolen työeläkkeissä ja kansaneläkkeessä ikäraja on kuitenkin 60 vuotta. Kansaneläke voidaan ottaa varhennettuna, vaikka työura edelleen jatkuu. Kansaneläkkeen pohjaosa oli viime vuonna määrältään 445 markkaa kuukaudessa. Kun pohjaosan ottaa varhennettuna, se vähenee 0,5 % kuukautta kohden eli 6 % vuodessa eläkkeen alkamishetkestä kansaneläkettä koskevaan 65 vuoden ikärajaan asti. Varhennuksesta johtuva alenema on pysyvä vanhuuseläke-iän jälkeenkin, mutta pohjaosa poistuu joka tapauksessa vuoteen 2001 mennessä kokonaan.

Käytännössä tällä on merkitystä sellaisille henkilöille, jotka ovat 60-63 vuotta täyttäneitä ja jotka vielä jatkavat työuraansa. Heillä on mahdollisuus ottaa kansaneläkkeen pohjaosansa varhennettuna yhden vuoden taannehtivasti eli alkaen vuonna 1995. Tämä ei vaikuta siihen työeläkkeeseen, jonka saa siirryt-tyään vanhuuseläkkeelle 63 vuotta täytettyään. Mikäli lääkäri siis täyttää nämä edellytykset, hänellä on mahdollisuus hakea varhennettua kansaneläkettä ja saada siitä väliaikainen, suhteellisen pieni ja asteittain pienenevä hyöty. Pohjaosa on veronalaista tuloa. Varhennettua kansaneläkettä anotaan Kansaneläkelaitoksen paikallistoimistosta, joka antaa asiassa tarkemman informaation. Matti Koivistoinen

Lue myös

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030