Kansanterveyslaitos ja Stakes paiskaavat kättä Suomen nopeimmassa fuusiossa. Tähän asti yhdistymisneuvotteluja on käyty akateemisen sivistyneessä hengessä. Nyt kun ollaan pääsemässä rahaan, tunteet kuumenevat, sanoo KTL:n lääkärien luottamusmies Markus Perola.

Tammikuussa aloittaa uusi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Suomalaisen terveydentutkimuksen historian suurin fuusio on varmasti myös Suomen nopein. Vajaassa vuodessa survotaan yhteen kaksi hyvin erilaista laitosta, kaksi erilaista henkilöstökulttuuria ja monta erilaista tieteenalaa.

KTL:n ja Stakesin luottamusmiehet pitävät fuusion erityisenä hienoutena henkilöstön jatkuvaa informointia ja henkilöstöryhmien edustajien mukaanottoa useimpiin ohjaus- ja työryhmiin. Kaikki asiakirjat ja tiedotteet ovat kaikkien luettavissa intranetin uusilaitos.fi-sivustolla.

– Se, miten henkilöstön mielipiteitä sitten otetaan huomioon, onkin jo eri juttu, sanovat kuin yhdestä suusta KTL:n Markus Perola ja Stakesin Timo Sinervo.

– Ehkä nöyryyttävimmäksi meidän talossamme koettiin se, että jokaisen työntekijän pitää varmistaa työpaikkansa ilmoittautumismenettelyn kautta. Vaikka vakituisen väen työpaikat on turvattu, jokaisen olisi alun perin pitänyt ilmoittautua kolmeen eri tehtävään yksikönjohtajien valittaviksi, kertoo Markus Perola.

Neuvotteluissa on vastikään saavutettu alustava kompromissi, jonka mukaan ilmoittautuminen toivottuun yksikköön riittää.

Perolaa myös harmittaa KTL:n vahvan brändin katoaminen.

– Kuinkahan monella yksityisellä yrityksellä olisi ollut varaa kadottaa näin vahva ja kansainvälisestikin tunnettu ja arvostettu brändi, molekyyligenetiikan tutkija Markus Perola miettii.

Fuusio uhkaa tutkimusrauhaa

– Meidän talon tutkijoita huolestuttaa aika lailla, miten käy kriittisen tutkimuksen valtion ja etenkin sosiaali- ja terveysministeriön ohjauksen ja valvonnan kiristyessä, sanoo Timo Sinervo.

Sinervo on yhteiskuntatieteilijä, joka on väitellyt sosiaalipsykologiasta ja tutkinut muun muassa vanhuspalveluiden organisaatiokulttuureita. Hän ymmärtää uuden laitoksen strategiaan liimatun asiakaslähtöisyyden, mutta miettii, miten tarkasti tulevaisuudessa poliitikot määräävät tutkimuksen lähtökohdat, tavoitteet ja menetelmät.

Suurin huoli molemmissa laitoksissa liittyy rahaan ja valtion omistajaohjaukseen. Myös KTL:n pääjohtaja Pekka Puska ja Stakesin pääjohtaja Mauno Konttinen ovat julkisesti ilmaisseet huolensa valtion tuottavuusohjelman sisällyttämisestä koko uuden Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rahoitukseen.

– Uusi laitos voi nykyistä tehokkaammin todella edistää väestön terveyttä ja hyvinvointia. Sen sijaan on vaikea ymmärtää, että kun yliopistojen tutkimusrahoitusta tehdään joustavammaksi, meidän ei olisikaan mahdollista vahvistaa laitoksen taloutta valtion budjettia rasittamatta, toteavat Puska ja Konttinen.

Tutkijat pelkäävät huippututkimuksen alasajon alkavan.

Budjettivaroin työtään tekee laitosten 1 500 ihmisestä arviolta 600–700, muiden työpanos rahoitetaan kilpaillulla ulkopuolisella rahalla. Kun miestyövuosia pitää tuottavuusohjelmassa leikata, valtiovarainministeriö ei suostu erottelemaan budjetti- ja ulkopuolista rahoitusta, vaan leikkaus koskee uuden laitoksen koko budjettia.

– Tutkijahan kokee ulkopuolisen apurahan olevan samalla tunnustus omasta ja ryhmän tekemästä työstä. Tähän asti sillä on myös turvattu juhlapuheissa kiitellyn tutkimuksen jatkuvuus, huomauttavat luottamusmiehet.

Tulevaisuudessa saatetaan joutua toteamaan, että helpointa tuottavuusohjelmaan sopeutumista on jättää hakematta esimerkiksi tarjolla olevat EU:n tutkimusrahat.

– Järjetöntä! toteavat Markus Perola ja Timo Sinervo.

STM:n valtiosihteeri: Tuottavuusohjelmasta ei livetä

Sosiaali- ja terveysministeriön valtiosihteeri Ilkka Oksala johtaa Kansanterveyslaitoksen ja Stakesin fuusiota valvovaa ohjausryhmää. Valtiosihteeri painottaa, että uutta laitosta koskee hallituksen tuottavuusohjelma siinä missä muitakin.

– Uuden laitoksen iso koko kuitenkin antaa meille nykyistä paremmat mahdollisuudet selvitä tuottavuusohjelman velvoitteista, Oksala huomauttaa.

Hän ei näe mitään syytä, miksei ulkopuolista rahoitusta voisi jatkossakin hakea.

Oksala uskoo laitoksen osasto- ja ryhmäjaon valmistuvan marraskuussa.

– Henkilöstön edustus on mukana niin ohjausryhmässä kuin fuusiota toimeenpanevassa johtoryhmässäkin. Lisäksi henkilöstöä on mukana useissa alaryhmissä. Olen kokenut hyvin arvokkaiksi henkilöstöltä saamani palautteen ja sillä on ollut keskeinen merkitys luotaessa uutta laitosta, vakuuttaa Oksala.

Lue lisää perjantaina 31.10.2008 ilmestyvästä Lääkärilehdestä.

Ulla Järvi

Kuva: Jukka Uotila