1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Karanteeniajan muutos vaikuttaa Koronavilkkuun
Ajan­kohtai­sta

Karanteeniajan muutos vaikuttaa Koronavilkkuun

Jonna Salosen mukaan on herännyt kysymyksiä, miten toimia altistumisilmoituksen jälkeen.

Karanteeniajan muutos vaikuttaa Koronavilkkuun Kuva 1 / 1 Kuva: Sami Perttilä

Koronakaranteeniajan muutos vaikuttaa altistuksia seuraavaan Koronavilkku-sovellukseen.

– Sillä on vaikutuksia moneen osa-alueeseen, ja lähdemme nyt viemään toteutuksia eteenpäin, kertoo ylilääkäri Jonna Salonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Tietopalvelut-osastolta.

THL ilmoitti viime viikolla, että koronaan liittyvän karanteenin pituus lyhenee 14 päivästä 10 päivään.

Muutokset vaikuttavat Koronavilkun altistumislaskentaan ja järjestelmän asetuksiin sekä käyttäjille näytettäviin teksteihin.

Mitä pitää tehdä varoituksen jälkeen?

Korona-altistumisista kertova Koronavilkku tuli sovelluskauppoihin 31. elokuuta. Se on ladattu jo yli 2,3 miljoonaa kertaa. Tartuntailmoituksia eli avauskoodeja on järjestelmän kautta lähetetty perjantaiaamuun mennessä 1222. Tämä on noin 37 prosenttia tartunnoista.

Koronavilkun vastaanotto on ollut ilahduttavan myönteinen, Salonen sanoo.

Eniten päänvaivaa käyttäjille ja terveydenhuollon työntekijöille on koitunut siitä, miten toimia altistumisilmoituksen jälkeen.

– Kansalliset ohjeet tästä ovat väistämättä yleisluonteisia, ja niitä joudutaan esimerkiksi oppilaitoksissa ja työpaikoilla soveltamaan, Salonen sanoo.

Työterveyslaitoksen työpaikoille suunnattuihin ohjeisiin on lisätty kohta Koronavilkun hälytyksestä. Ensisijainen toimenpide on niiden mukaan etätyön järjestäminen. Jos se ei onnistu, työpaikalla pitää sopia turvatoimista ja tarvittaessa suu-nenäsuojuksen käytöstä.

Varoitusviestit eivät ensin lähteneet

Parhaillaan on ratkottavana se, että pitkissä altistumiskontakteissa ei aina tule altistumisilmoitusta. Ratkaisu on odotettavissa parissa viikossa.

– Ongelma on arvioitu pieneksi, sillä ihmiset muistavat todennäköisemmin hyvin itsekin tällaisen pitkän kontaktin ja tuntevat ihmiset, joiden kanssa ovat pidempään tekemisissä. Koronavilkun on tärkeää tunnistaa lyhyet kontaktit, jotka voivat käyttäjältä unohtua, Salonen sanoo.

Kerran on käynyt niin, että varoitustekstiviestit eivät lähteneet niin kuin piti, koska tekstiviestilähetyksessä oli tekninen häiriö. Asia ratkesi uuden koodin syötöllä.

– Asia saatiin selvitettyä nopeasti, ja terveydenhuollon toimijat saivat lähetettyä koodit uudestaan. Yhteistyö terveydenhuollon toimijoiden suuntaan on ainakin meidän näkökulmastamme sujunut hienosti, Salonen kiittää.

Ilmoituksissa viiveitä

Julkisuudessa on kerrottu Koronavilkun altistumisilmoitusten viiveistä.

Helsingin Sanomat kertoi 7. lokakuuta, että jotkut ovat saaneet Koronavilkku-hälytyksen jopa useita päiviä altistumisen jälkeen. Jäljitystyössä on ollut viiveitä.

Ketjussa on monta kohtaa, joiden ripeys ratkaisee varoituksen nopeuden. Jäljittäjien pitää saada tieto tartunnasta nopeasti, heidän pitää lähettää koodi sairastuneelle nopeasti, ja sairastuneen pitää syöttää koodi Koronavilkkuun nopeasti, Salonen sanoo.

Koronavilkun toiminnassakin on viive. Sovellus lähettää varoituksen kerran koodin syöttämistä seuraavana aamuna.

Helsingin Sanomien haastatteleman THL:n tiedonhallintajohtaja Aleksi Yrttiahon mukaan kyseessä on tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvä suunniteltu viive.

Koronavilkun kehittäjille on tullut kansalaispalautetta, että terveydenhuollossa ei aina tiedetä, mistä avauskoodin saa.

Jonna Salonen muistuttaa, että avauskoodin saa tartunnan jäljittäjiltä riippumatta siitä, missä tartunta todetaan. Jäljitystyö on julkisen terveydenhuollon tehtävä, jonka hoitavat kunnat tai kuntayhtymät.

Tähtäimessä EU-yhteentoimivuus

Koronavilkun jatkokehitys on aktiivista. Hiljattain julkaistiin englanninkielinen versio ja kielen valintamahdollisuus sovelluksen asetuksista.

Lue myös

Valmisteilla on myös EU-yhteentoimivuus muiden maiden vastaavien sovellusten kanssa. Toteutumisen aikataulusta ei ole vielä tietoa.

Avauskoodien antajaporukalle on juuri lähtenyt palautekysely, jonka avulla on määrä kehittää prosessia.

– Jatkokehityksessä pitää ottaa huomioon Koronavilkun kokonaisuus, joka on yllättävän laaja. Vaikka muutos tuntuu mitättömän pieneltä, voi sillä olla koko toteutuksen kannalta isoja vaikutuksia, Salonen sanoo.

Koronavilkku kytkeytyy esimerkiksi tiiviisti Omaolon koronaoirearvioon, joten muutosten pitää olla yhdenmukaiset molemmissa.

Lisätietoja linkeistä:

Ammattilaisten ohjesivusto

Päivittyvä Usein kysyttyä -sivusto Koronavilkusta

Työterveyslaitoksen ohjeet työnantajalle

Työterveyslaitoksen ohjeet työntekijälle

Muokkaus 13.10. kello 9.11: Poistettu virke, jossa toistui tämän virkkeen sisältö: Eniten päänvaivaa käyttäjille ja terveydenhuollon työntekijöille on koitunut siitä, miten toimia altistumisilmoituksen jälkeen.

Kirjoittajat
Minna Pihlava

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Vastalääke ry aikoo laajentaa uusille paikkakunnille

Yhdistys on saanut 61 000 euron apurahan.

Tieteessä
Alzheimerin taudin ja työuupumuksen välillä yhteys?

Sairauksien taustalta löytyi osin samoja geenejä.

Kommentti
Kielellä on väliä

Jos potilas ei ymmärrä mitä lääkäri hänelle yrittää sanoa, murenee hoitosuhteen pohja, kirjoittaa Eija Kalso.

Blogi
Keskity nyt

Olen kehittänyt keskittymiskyvyn häiriön enkä löydä sille muuta syytä kuin muuttuneen median käyttöni, kirjoittaa Terhi Savolainen.

Ajassa
Lääkäriliitto: aborttilakia uudistettava kansalaisaloitteen mukaisesti

Perustelujen vaatimisesta ja kahden lääkärin tapaamisesta halutaan luopua.

Ajassa
THL: Ikä ja taustasairaudet vievät koronapotilaan sairaalaan

Ikä lisää kuoleman riskiä perusterveilläkin.