Karanteeniajan muutos vaikuttaa Koronavilkkuun
Jonna Salosen mukaan on herännyt kysymyksiä, miten toimia altistumisilmoituksen jälkeen.
Koronakaranteeniajan muutos vaikuttaa altistuksia seuraavaan Koronavilkku-sovellukseen.
– Sillä on vaikutuksia moneen osa-alueeseen, ja lähdemme nyt viemään toteutuksia eteenpäin, kertoo ylilääkäri Jonna Salonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Tietopalvelut-osastolta.
THL ilmoitti viime viikolla, että koronaan liittyvän karanteenin pituus lyhenee 14 päivästä 10 päivään.
Muutokset vaikuttavat Koronavilkun altistumislaskentaan ja järjestelmän asetuksiin sekä käyttäjille näytettäviin teksteihin.
Mitä pitää tehdä varoituksen jälkeen?
Korona-altistumisista kertova Koronavilkku tuli sovelluskauppoihin 31. elokuuta. Se on ladattu jo yli 2,3 miljoonaa kertaa. Tartuntailmoituksia eli avauskoodeja on järjestelmän kautta lähetetty perjantaiaamuun mennessä 1222. Tämä on noin 37 prosenttia tartunnoista.
Koronavilkun vastaanotto on ollut ilahduttavan myönteinen, Salonen sanoo.
Eniten päänvaivaa käyttäjille ja terveydenhuollon työntekijöille on koitunut siitä, miten toimia altistumisilmoituksen jälkeen.
– Kansalliset ohjeet tästä ovat väistämättä yleisluonteisia, ja niitä joudutaan esimerkiksi oppilaitoksissa ja työpaikoilla soveltamaan, Salonen sanoo.
Työterveyslaitoksen työpaikoille suunnattuihin ohjeisiin on lisätty kohta Koronavilkun hälytyksestä. Ensisijainen toimenpide on niiden mukaan etätyön järjestäminen. Jos se ei onnistu, työpaikalla pitää sopia turvatoimista ja tarvittaessa suu-nenäsuojuksen käytöstä.
Varoitusviestit eivät ensin lähteneet
Parhaillaan on ratkottavana se, että pitkissä altistumiskontakteissa ei aina tule altistumisilmoitusta. Ratkaisu on odotettavissa parissa viikossa.
– Ongelma on arvioitu pieneksi, sillä ihmiset muistavat todennäköisemmin hyvin itsekin tällaisen pitkän kontaktin ja tuntevat ihmiset, joiden kanssa ovat pidempään tekemisissä. Koronavilkun on tärkeää tunnistaa lyhyet kontaktit, jotka voivat käyttäjältä unohtua, Salonen sanoo.
Kerran on käynyt niin, että varoitustekstiviestit eivät lähteneet niin kuin piti, koska tekstiviestilähetyksessä oli tekninen häiriö. Asia ratkesi uuden koodin syötöllä.
– Asia saatiin selvitettyä nopeasti, ja terveydenhuollon toimijat saivat lähetettyä koodit uudestaan. Yhteistyö terveydenhuollon toimijoiden suuntaan on ainakin meidän näkökulmastamme sujunut hienosti, Salonen kiittää.
Ilmoituksissa viiveitä
Julkisuudessa on kerrottu Koronavilkun altistumisilmoitusten viiveistä.
Helsingin Sanomat kertoi 7. lokakuuta, että jotkut ovat saaneet Koronavilkku-hälytyksen jopa useita päiviä altistumisen jälkeen. Jäljitystyössä on ollut viiveitä.
Ketjussa on monta kohtaa, joiden ripeys ratkaisee varoituksen nopeuden. Jäljittäjien pitää saada tieto tartunnasta nopeasti, heidän pitää lähettää koodi sairastuneelle nopeasti, ja sairastuneen pitää syöttää koodi Koronavilkkuun nopeasti, Salonen sanoo.
Koronavilkun toiminnassakin on viive. Sovellus lähettää varoituksen kerran koodin syöttämistä seuraavana aamuna.
Helsingin Sanomien haastatteleman THL:n tiedonhallintajohtaja Aleksi Yrttiahon mukaan kyseessä on tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvä suunniteltu viive.
Koronavilkun kehittäjille on tullut kansalaispalautetta, että terveydenhuollossa ei aina tiedetä, mistä avauskoodin saa.
Jonna Salonen muistuttaa, että avauskoodin saa tartunnan jäljittäjiltä riippumatta siitä, missä tartunta todetaan. Jäljitystyö on julkisen terveydenhuollon tehtävä, jonka hoitavat kunnat tai kuntayhtymät.
Tähtäimessä EU-yhteentoimivuus
Koronavilkun jatkokehitys on aktiivista. Hiljattain julkaistiin englanninkielinen versio ja kielen valintamahdollisuus sovelluksen asetuksista.
Valmisteilla on myös EU-yhteentoimivuus muiden maiden vastaavien sovellusten kanssa. Toteutumisen aikataulusta ei ole vielä tietoa.
Avauskoodien antajaporukalle on juuri lähtenyt palautekysely, jonka avulla on määrä kehittää prosessia.
– Jatkokehityksessä pitää ottaa huomioon Koronavilkun kokonaisuus, joka on yllättävän laaja. Vaikka muutos tuntuu mitättömän pieneltä, voi sillä olla koko toteutuksen kannalta isoja vaikutuksia, Salonen sanoo.
Koronavilkku kytkeytyy esimerkiksi tiiviisti Omaolon koronaoirearvioon, joten muutosten pitää olla yhdenmukaiset molemmissa.
Lisätietoja linkeistä:
Päivittyvä Usein kysyttyä -sivusto Koronavilkusta
Työterveyslaitoksen ohjeet työnantajalle
Työterveyslaitoksen ohjeet työntekijälle
Muokkaus 13.10. kello 9.11: Poistettu virke, jossa toistui tämän virkkeen sisältö: Eniten päänvaivaa käyttäjille ja terveydenhuollon työntekijöille on koitunut siitä, miten toimia altistumisilmoituksen jälkeen.
