Ajan­kohtai­sta

Katastrofilääketiedettä Haitilla

Kirurgi Pentscho Popov oli tammi-helmikuussa kuukauden Haitilla Suomen Punaisen Ristin avustustyöntekijänä. Leikkausten suunnittelussa piti ottaa huomioon, että monet kotinsa menettäneet potilaat joutuivat osastolta lähdettyään kadulle.

Kuvio 1 http://www.laakarilehti.fi/pics/NPtunnussu1.jpg

Kirurgi Pentscho Popov oli tammi-helmikuussa kuukauden Haitilla Suomen Punaisen Ristin avustustyöntekijänä. Leikkausten suunnittelussa piti ottaa huomioon, että monet kotinsa menettäneet potilaat joutuivat osastolta lähdettyään kadulle.

Popov saapui Haitille hieman yli viikko maanjäristyksen jälkeen. Tilanne maassa oli aluksi kaoottinen, ihmisillä ei ollut ruokaa, vettä eikä terveydenhuoltoa.

– Meiltä ensimmäinen viikko meni kenttäsairaalan rakentamisessa ja toiminnan organisoimisessa.

Popov kertoo, että työskentelyolosuhteet olivat yllättävän hyvät, eikä itse leikkaaminen ollut erilaista kuin Suomessa. Leikkausten suunnittelu oli kuitenkin aivan toisenlaista.

– Minkäänlaista kuntoutusta tai jälkihoitoa potilaille ei ollut tarjota, joten leikkauksessa piti ottaa huomioon, että potilaiden pitää pärjätä osastolta päästyään itse. Useimmat olivat menettäneet kotinsa, joten sairaalasta he joutuivat käytännössä kadulle.

Tehokkaasti ja yksinkertaisesti

Potilaita oli varsinkin aluksi enemmän kuin voitiin hoitaa. Pahat verenvuodot ja tulehdukset hoidettiin heti, mutta ei-kiireellisissä leikkauksissa piti jatkuvasti arvioida, miten leikkaukset voidaan tehdä mahdollisimman nopeasti, tehokkaasti ja yksinkertaisesti, niin että ehditään hoitaa mahdollisimman monta potilasta.

– Ihonsiirrolla pystytään peittämään iso haava nopeammin kuin kielekerekonstruktiolla, mutta jälki ei välttämättä ole yhtä nättiä. Murtumat hoidettiin paljon vetohoidoilla ja kipsillä, koska sisäisiä kiinnitysrautoja ei niissä oloissa voinut käyttää.

Myös potilaiden huono kunto – aliravitsemus, tulehdukset ja pitkäaikainen verenvuoto – asetti rajat sille mitä voitiin tehdä.

– Alkuvaiheessa potilaille ei edes ollut saatavilla verta.

Rutiiniratkaisuja ei ollut.

– Jos jokin instrumentti tai tarvike puuttui, piti keksiä, miten hoidetaan ilman sitä.

Yhteisöllisyys kantoi

Popov kertoo odottaneensa kohtaavansa Haitilla masennuksen laakson.

– Ihmisillä oli rajuja tarinoita, monet olivat menettäneet kotinsa, perheensä ja kaikki ystävänsä.

Yleinen tunnelma oli kuitenkin yllättävän rauhallinen. Kovat kokemukset tiivistivät yhteisöä.

– Ihmiset pitivät huolta toisistaan. He olivat kiitollisia ja onnellisia saamastaan hoidosta. Huolimatta surkeasta tilanteesta he pystyivät katsomaan eteenpäin ja pitämään yllä selviytymismielialaa.

Soittokierros omille potilaille

Popov oli käynyt aiemmin SPR:n ulkomaantyön peruskurssin. Kuultuaan uutisen Haitin maanjäristyksestä hän ilmoittautui halukkaaksi lähtemään.

– Viikonlopun yli oli aikaa miettiä.

Popov tekee Suomessa yksityislääkärinä pääasiassa esteettistä kirurgiaa.

– Soitin jokaiselle potilaalle, jonka kanssa leikkausaika oli sovittu tuolle ajalle. Kaikki suhtautuivat positiivisesti, kun selitin tilanteen.

Avustustyöntekijöiden toiminta rahoitetaan SPR:n Katastrofirahaston varoilla. Katastrofirahastoon kerätään varoja Nälkäpäiväkeräyksellä. Keräyksen teema on tänä vuonna nimen mukaisesti nälkä. Keräys järjestetään 16.–18.9.

Hertta Vierula
Kuva: SPR

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030