Kätilölehti täyttää sata vuotta
Tämän vuoden alussa täydet sata vuotta ilmestynyt Kätilölehti on maamme vanhin hoitoalan am-mattilehti ja ensimmäisiä suomenkielisiä terveydenhuoltoalan julkaisuja.
Kätilö-Lehden ensimmäisessä numerossa tammikuussa 1896 sen perustaja ja ensimmäinen päätoimittaja, professori Gustaf Heinricius kirjoitti julkaisun tarpeesta näin: "Suomalaisilta kätilöiltä on tähän asti puuttunut yhdysside, joka heitä liittäisi yhteiseen harrastukseen säätynsä ja taitonsa hyväksi. - - - maamme suomenkieliset kätilöt ovat tähän asti olleet vailla aikakauskirjaa, jossa voisivat seurata lapsenpäästötaidon ja lastenhoidon kehitystä ja muita heidän toimialaansa koskevia yhteiskunnallisia ja taloudellisia kysymyksiä." Heinriciuksen kirjoitus on julkaistu uudelleen Kätilölehden tammikuun 1996 numerossa.
Vuodesta 1919, jolloin Suomen Kätilöyhdistysten Keskusliitto (myöhemmin Suomen Kätilöliitto) perustettiin, lehti on ollut pienen ja sinnikkään ammattijärjestön yh-dysside ja äänenkannattaja sen vaiheikkaassa historiassa.
Terveydenhuoltoneuvos Leena Valvanne, joka vaikutti Kätilölehden päätoimittajana lähes kolmekymmentä vuotta, kertoo viime maaliskuussa julkaistussa juhlanumerossa kätilöiden ja heidän am-mattilehtensä osallistumisesta suomalaiseen äitiys- ja lastenhuollon pioneerityöhön. "Vaikka suuntaviivat laaja-alaiselle äitiyshuoltotyölle luotiin jo 1930-luvulla, vasta 1944 voimaan astuneet lait kunnallisista äitiys- ja lastenneuvoloista sekä kunnankätilöistä ja kunnallisista terveyssisarista merkitsivät äitiys- ja lastenhuollon valtakunnallisen organisaation luomista maahamme. Tällöin myös kätilön asema ja tehtävät tässä organisaatiossa vakiintuivat."
Mutta: "1970-luku merkitsi kä-tilökunnalle uusia, vakavia haasteita." Kansanterveyslaki "ei tuntenut äitiyshuoltoa, ei kätilöä eikä terveyssisarta".
Kätilöt saivatkin taistella koulutuksestaan, asemastaan äitien ja lasten terveydenhuollossa sekä kattojärjestö TEHY:n perustamisvaiheissa myös "järjestöllisestä itsenäisyydestä, omasta äänenkannattajasta, sanalla sanoen olemassaolosta".
Kätilöiden ammattitutkinto säilyi. Myös järjestöpoliittisessa taistelussa Kätilöliitto, joka kuten Leena Valvanne sanoo sai "pienen jääräpäisen järjestön maineen", piti kiinni itsenäisestä asemastaan. Tämän tuloksena se säilytti myös oman aikakauskirjansa, jonka satavuotista olemassaoloa tänä keväänä juhlitaan. (EP)
