Kätteletkö potilasta vai et?

Vuorovaikutuskouluttaja Laura Benyik korostaa reilun katsekontaktin ja hymyn merkitystä erityisesti silloin, jos halutaan välttää fyysistä kosketusta kokonaan.

http://www.laakarilehti.fi/pics/kattely.jpg

– Tervetulokättely on vain pieni osa potilaan koskettelua sairaalassa. Koska potilas tulee kotoa, hänellä ei ole niin suuri vaara olla vastustuskykyisten bakteerien kantaja kuin sairaalassa esimerkiksi viikon olleella potilaalla, sanoo Lumio.

Hänen mukaansa koko sairaalahygienian kulmakivi on käsien desinfektio ennen jokaista potilaskontaktia ja sen jälkeen. Tämä koskee myös kättelyä.

– Sairaaloissa täytyy olla yhtenäinen kulttuuri kättelykiellon suhteen. Potilaat ovat hämillään, jos osa sairaaloista noudattaa kättelykieltoa ja osa ei. Sairaaloissa ei pidä tehdä sen kummemmin kuin liikenteessäkään sääntöjä, joiden noudattamista ei valvota.

Lumio ajattelee, että kättelyllä on merkitystä potilas-lääkärisuhteessa. Tämä suhde on luottamuksellinen ja intiimi, ja se täytyy solmia muutamassa minuutissa. Kättely on yksi tapa luoda luottamusta ihmisten välille.

HUS:ssa kättelykieltoon uskotaan

HUS:n infektiotautiopin professori Heikki Peltola on eri mieltä: kättelykiellolla on merkitystä rajoitetuissa olosuhteissa kuten sairaaloissa ja vanhainkodeissa.

– Meidän infektio-osastollamme ei juuri ole kätelty potilaita kymmeneen vuoteen, toteaa Heikki Peltola HUS:n Lasten ja nuorten sairaalasta.

Tämän kevään aikana suositus kättelykiellosta tuli voimaan myös muissa HUS-piirin sairaaloissa.

Heikki Peltola sanoo potilaille päivää jo ovelta ja pyrkii olemaan kättelemättä heitä. Hänen mielestään kättelemättömyys ei vaikuta hyvän potilas-lääkärisuhteen muodostumiseen.

Peltolan mukaan infektio-osastolla esimerkiksi ripulivirukset eivät juuri ole levinneet.

– Luulen, että se johtuu siitä, että me osaamme pestä käsiämme. Jos kyseessä on helposti leviävä hengitystieinfektio, ei siihen nykytiedoin osata vaikuttaa kuin tiukalla eristämisellä tai rokottamalla. Lähes kaikkien muiden estotoimien tehosta ei ole näyttöä.

Tilalle hymy ja katsekontakti

Kättelyllä murretaan ensimmäisen fyysisen kosketuksen raja-aita ja tuodaan kaksi henkilöä lähemmäs toisiaan myös asenteellisesti. Kättelemättä jättäminen luo vastaavasti etäisemmän kuvan lääkäristä. Näin toteaa vuorovaikutuskouluttaja Laura Benyik HSI Group:sta.

Hän sanoo, että kättelyn jättäminen pois ei ole välttämättä niin suuri ongelma välittömien ja sosiaalisten potilaiden kanssa.

– Jos vastassa on vähänkin negatiivinen ja epäilevä henkilö, saattaa kättelyn sivuuttaminen vaikuttaa vahingoittavasti luottamuksen ja suhteen muodostamiseen. Näin tapahtuu, mikäli kättelemättömyydelle ei anneta hyvää syytä, eikä sitä korvata potilaan selkeästi huomioivalla muulla tervehdyksellä.

Jos kättelykielto on voimassa, siitä on hyvä mainita heti pahoitellen potilaalle, jotta potilas ei loukkaannu epätietoisuuden vuoksi.

Benyik sanoo, että lääkärillä on työnsä puolesta lupa koskettaa potilasta, joten tätä kannattaa käyttää hyväksi. Jokainen voi mielessään miettiä ja kokeilla, mikä olisi toinen luonteva koskettamisen muoto.

– Onko se käsivarsi vai olkavarsi? Jos potilas tarjoaa kättään kättelyä varten ja siitä on kieltäydyttävä, voi lääkäri siirtyä potilaan viereen, ottaa kevyesti käsivarresta kiinni ja ohjata hänet sisälle huoneeseen, huomauttaa Benyik.

Hän korostaa reilun katsekontaktin ja hymyn merkitystä erityisesti silloin, jos halutaan välttää fyysistä kosketusta kokonaan.

– Hymyileminen on monelle vaikeaa, mutta se on ehdottoman tärkeää korvattaessa kättely. Myös lämpimät tervehdyssanat tulevat tällöin erityisen merkityksellisiksi. On hyvä sanoa muutakin kuin murahtaa epämääräisesti ”Terve, istu alas.”

Benyikin mielestä kiinnittämällä huomiota potilaaseen ja antamalla ­aikaa tervehdykselle viestitään välittämisestä, kiireettömyydestä ja luodaan hyvää suhdetta. Oli tervehdys sitten kättely tai ei, vaikutukset ovat negatiiviset, kun se tehdään kiireessä ja huolimattomasti.

Ulla Toikkanen