Toisen maan toimintaympäristöön perehtyminen vie aikaa myös hankkeessa, jossa somalitaustaisia suomalaisia on valmennettu kehittämään Somalimaan ja Puntmaan terveyspalveluja.

Kehitysyhteistyökohteessa on ensin saavutettava molemminpuolinen luottamus, vasta sitten voit mennä antamaan neuvoja, sanoo somalialainen lääkäri Ahmed Haji Omar Askar.

Hän muistuttaa, että tämä koskee kaikkia ihmisiä kaikkialla maailmassa. Ulkopuolisen ohjailua ei katsota hyvällä, ja ohjeet unohdetaan viimeistään silloin, kun tämä on karistanut paikan tomut jaloistaan.

Ahmed Askar on toiminut Somalimaan pääkaupungin Hargeisan keskussairaalan johtajana. Sairaala on yksi niistä paikoista, joka on saanut apua Suomen ulkoministeriön rahoittamasta MIDA Finnsom Health -hankkeesta. Hankkeessa on valmennettu somalitaustaisia suomalaisia terveydenhuollon ammattilaisia ja lähetetty heitä kehittämään Somalimaan ja Puntmaan terveyspalveluja. Myös Lääkäriliitto on mukana hankkeessa. Vuosina 2011-2013 vapaaehtoistyöntekijöitä oli kaikkiaan 36. Suurin osa heistä työskenteli Somalimaassa.

Vuosikin voi olla liian lyhyt

Ahmed Askar valmistui lääkäriksi Mogadishun yliopistossa 1978. Hän tuli Suomeen ensimmäisten sisällissotaa paenneiden somalien joukossa 1989 ja jatkoi täällä opintojaan. Hänen Tampereen yliopistossa tekemänsä väitöskirja käsittelee HI-viruksen ja tuberkuloosin yhteisesiintymistä Somalimaassa. Hän on myös kirjoittanut esseekokoelmassaan kotimaansa sodista.

Askarilla on pitkä kokemus sekä kliinikkona että hallintolääkärinä. Lisäksi hän on osallistunut useisiin tuberkuloosin ehkäisyhankkeisiin Afrikassa.

- Omista kokemuksistani Suomessa tiedän, että jopa vuosi voi olla lyhyt aika perehtyä vieraan maan toimintakulttuuriin, hän sanoo.

Askarin omat lapsensa ovat jääneet opiskelemaan Suomeen, ja isällä on senkin vuoksi yhä läheiset siteet tänne.

- On ymmärrettävää, että Suomessa syntyneet ja opiskelleet somalialaiset ovat rakentaneet taitonsa ja käsityksensä ihmisten hoitamisesta täällä, joten Afrikkaan mennessä heiltä menee aikaa hyväksyä sikäläiset tavat.

Askar on kovin huolissaan kotiseutunsa tilanteesta. Somaliassa on taisteltu jo kauan, ja myös Somalimaassa ja Puntmaassa väkivaltaisuudet ovat alkaneet uudelleen. Somalimaa on itsenäistynyt Somaliasta, mutta se on vielä vailla kansainvälistä tunnustusta. Puntmaa taas on julistautunut alueelliseksi itsehallintoalueeksi.

Levottomuudet huolestuttavat myös hanketta koordinoivaa International Organization for Migration -järjestöä (IOM).

- Projektin kolmannesta hankejaksosta on juuri päätetty, mutta joudumme harkitsemaan, voidaanko työntekijöitä viedä alueelle. Meillä on turvallisuusjärjestelyjä, mutta terveyspalveluja on voitava tarjota myös pääkaupungin ulkopuolella eli alueella pitää voida liikkua, toteaa IOM:n Geneven terveyskoordinaattori Barbara Rijks.

Kumppanimaan vahvistaminen tärkeintä

Kun terveydenhuollon uudistaminen on hidasta länsimaissakin, voiko nopeita tuloksia odottaa kehittyvissä maissakaan?

- Ei ole yleispätevää vastausta siihen, mikä on projektin optimaalinen kestoaika. Siihen vaikuttavat kumppanimaan toimintaympäristö, rakenteet ja valmiudet sekä projektin luonne, vastaa ma. tarkastaja Riikka Kangas ulkoasiainministeriön Itä- ja Länsi-Afrikan yksiköstä.

- Selvää on kuitenkin se, että kumppanimaan kapasiteetin vahvistaminen on prosessi, joka tarvitsee aikaa onnistuakseen.

Finnsom-hanke on esimerkki hankeyhteistyöstä, jota ministeriö rahoittaa, mutta jossa IOM on varsinainen toteuttaja. Lääkäriliiton lisäksi mukana ovat muun muassa Sairaanhoitajaliitto ja Lääkärin sosiaalinen vastuu ry.

Artikkelia korjattu 30.4.2014 kts. www.laakarilehti.fi > Sisällysluettelot