Kehysriihi talloi tutkimusta ja työttömyysturvaa
Hallituksen kehysriihen päätökset merkitsevät sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle vyönkiristystä. Valtion sektoritutkimuslaitoksiin kohdistuvat säästöt osuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen, Työterveyslaitokseen, Säteilyturvakeskukseen ja Kelaan.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan kehys vuodelle 2014 on noin 12,6 miljardia euroa ja vähenee vuoteen 2017 mennessä noin 12,3 miljardiin euroon.
Laitosten tutkimusrahoitusta vähennetään yhteensä 30 miljoonalla eurolla vuonna 2015. Päätös koskee Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta (THL), Työterveyslaitosta, Säteilyturvakeskusta (STUK) ja Kansaneläkelaitoksen tutkimustoimintaa (KELA).
– On käsittämätöntä, että leikkaukset kohdistuvat vain sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan asiantuntijalaitoksiin, hämmästelee TTL:n pääjohtaja Harri Vainio laitoksen tiedotteessa.
- Päätös on lyhytnäköinen ajatellen niitä haasteita, joita työhyvinvoinnin parantamiseen ja työurien pidentämiseen liittyy, Vainio sanoo.
Vainion mukaan näin suurella rahoituksen vähenemisellä on merkittävä vaikutus laitosten toimintaan ja henkilöstön määrään. Myös Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Pekka Puska ilmaisi huolensa laitoksen tulevaisuudesta keskiviikon Helsingin Sanomissa.
– Leikkauksilla vähennetään sitä toimintaa, jolla Työterveyslaitos edistää suomalaisten työelämään osallistumista ja kestävyysvajeen umpeen kuromista, painottaa pääjohtaja Vainio.
Säästöillä on heijastusvaikutuksia laajemmallekin. Harri Vainio muistuttaa, että budjettirahoituksen radikaali vähentäminen pienentää merkittävästi mahdollisuutta kilpailla tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta niin EU:ssa kuin kotimaassakin.
Ansiopäivärahakausi lyhenee
Työurasopimuksen mukaisesti ansiosidonnaisen työttömyysturvan enimmäiskesto lyhenee 500 päivästä 400 päivään niillä, jotka ovat olleet töissä alle kolme vuotta. Työssäoloehto lyhenee 34 viikosta ja työllistymistä edistävistä aktiivitoimenpiteistä kieltäytyminen lyhentää päivärahakautta 100 päivällä. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2014.
Kuntien roolia ja vastuuta pitkäaikaistyöttömyyden aktiivisessa hoidossa korostetaan uudistamalla työmarkkinatuen rahoitusta. Kuntien vastuu työmarkkinatuen kustannuksista kasvaa vuoden 2015 alusta. Rahoitusuudistus vähentää valtion menoja 150 miljoonaa euroa.
Osatyökykyisten työllistymistä helpotetaan mm. pidentämällä osasairauspäivärahakauden kestoa, lieventämällä ammatillisen kuntoutuksen kriteerejä ja jatkamalla työkyvyttömyyseläkkeen lepäämäänjättämislakia. Lisäksi osatyökykyisten työssä jatkamisen ja työllistymisen konseptin pilotointiin vuosina 2014-2016 on varattu 0,8 miljoonaa euroa.
Potilaiden oikeudet hakea hoitoa laajentuvat
Potilasdirektiivi tulee Suomessa voimaan 1.1.2014. Potilasdirektiivin mukaan potilas voi hakeutua hoitoon toiseen EU-maahan. Potilaalle syntyneet kustannukset korvataan pääsääntöisesti sairaanhoitovakuutuksesta sairaanhoitokorvauksina.
Sairausvakuutuksen korvausten valtion osuuden arvioidaan lisääntyvän tämän vuoksi 2 milj. eurolla v. 2014. Direktiivin toimeenpanoa varten perustetaan Kelan yhteyteen kansallinen yhteyspiste, joka antaa ihmisille tietoa palvelujen hakemisesta.
Valtakunnallista julkista terveydenhoitoa antavan uuden lastensairaalan perustamiskustannuksiin varataan 40 milj. euroa vuosille 2015-2016. Lääkäri- ja lääkintähelikopteritoimintaan esitetään noin 27 milj. euron määrärahaa vuosina 2014-2016.
Ulla Järvi
Kuva: Pixmac